Ihme lintu

Eilisella aamulenkilla tapahtui ihmeita. Olin tavanomaisella 8km lenkilla tassa lahikaduilla kun sellainen iso kyyhkyslintu alkoi seurata minua, ja pysyi kintereilla koko lenkin ajan. Se kaarteli ilmassa paan ylapuolella ja lenteli puidenlatvoista talojen katoille, valilla tullen niin lahelle etta olisin voinut ottaa siita kiinni. Oli merkillista! Oliko tama joku taivaallinen merkki? Vai tuoksuinko leivalle?

Yhdistelmää

Katsoin vähän harjoituspäiväkirjaani ja huomasin, että uitu on mutta pyöräilty vähän vähemmän, puhumattakaan juoksusta. Pyörälenkille siis. Ajoin Vanhalle Turuntielle ja sitä kautta Oittaalle ja edelleen Bodominjärven ympäri. Hienot maisemat, upeita taloja. Välillä oli ihan maalaismaisemaakin, ja ohitin pari ratsukkoa yhdessä ylämäessä. Pyörälenkillä vierähti tunti ja kolme varttia, keskisyke 138. Kilsoja tuli 38. Pari pyöräilijää tuli vastaan pyörätiellä kädet aika-ajotangolla. Aika rohkeaa, kun vastaan voi tulla jos jonkinlaista vipeltäjää (lapsia, koiria, poukkoilevia kävelijöitä ja muita pyöräilijöitä).

Pikaisen vaihdon jälkeen, eilisestä lenkistä rohkaistuneena kipaisin vielä juoksemaan. Juoksin Ruukinrantaan, ja Pete tuli mukaan Jopolla. Reitti kulki tämän talon ohi. Upea talo ja paikka, ja sen mukainen hintakin. Lenkki kesti noin 30 minuuttia, tarkasta pituudesta ei ole varmuutta. Keskisyke oli 152. Juoksu tuntui tänään selässä eilistä enemmän, mutta kivalta tuntui juosta!

Push yourself

Atella oli tänään vyökoe Kikossa, ja jäimme siksi viikonlopuksi kaupunkiin. Hyvin meni koe, vihreä vyö tuli. Ajatuksena oli lähteä illalla Peten kanssa uimaan, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun syötyämme kello oli jo niin paljon. Ääneen mietin, etten oikein jaksaisi lähteä, mihin Nelli tokaisi että "push yourself". Ihan oikeassa oli, ja niin tein. Pete lähti lyhyelle lenkille ja minä juoksin Esport Arenan kuntosalille. Alkumatkan juoksimme yhdessä, ja melko hyvää (alle 6 min/km) vauhtia mentiin. Kyllähän se syke siinä nousi aerobiselle kynnykselle, mutta selässä ei tuntunut pahalta. Pete on hyvä kirittäjä!

Esport Arenalle juostessa meni noin 20 min. Vedin treeniohjelman lähes tyhjässä salissa noin 45 minuutissa ja juoksin kotiin. Edelleenkään ei tuntunut selässä tai jalassa kipua. Innostuksissani päätin jo ottaa noin 10 kilsan lenkin viikko-ohjelmaani, jos ei selässä huomenna tunnu pahalta. Voihan olla, että olen sittenkin luonteeni mukaan ollut liian varovainen juoksun aloittamisen kanssa. Juostessa kiinnitän aikaisempaa enemmän huomiota oikeaan juoksuasentoon ja siihen, etteivät kädet kierry eteen vaan pysyvät sivulla. Jostain luin, että sekin vähentää selän rasitusta.

Kuntosalilla olen pikkuhiljaa lisännyt painoa liikkeisiin, ja nyt muistan ohjelmankin jo lähes ulkoa. Teen treenin jälkeen aina myös lyhyen jokapäiväisen selän pilates-treenini. Lisäsin siihen muutaman uuden liikkeen ja lankut loppuun. Aika usein istun jumppapallolla, kun vietän laatuaikaa telkkarin ääressä. Olen huomannut, että siinä selkä ei jäykisty kuten istuessa tai maatessa. Joitakin pallojumppaliikkeitäkin olen kokeillut, ja hyvältä tuntuvat. Pitää varmaan hankkia mökillekin kesäksi jumppapallo, kun sieltä ei oikein pääse salillekaan.

Lenkilla

Kiva peruslenkki 8,5 km tana aamuna ja tein vahan lihaskuntoharjoituksia paalle kun olen kerta Suomeen tulossa! Vatsa litteaksi rantakuntoon!
On kaunista ja lamminta ja tormasin viela pariin naapuriinkin, joiden kanssa oli mukava rupatella.

Paketti

Harva asia on niin mukava kuin avaamaton iso paketti, jonka päällä on oma nimi. Tämänpäiväisen paketin oli lähettänyt Nina Amerikasta, ja tiesin jo etukäteen sen sisällön: Pearl Izumi -pyöräilyasu (tri-shortsit ja paita), musta villatakki, vaaleat caprit ja Nellin synttärilahja. Kiitos paketista, Nina!

Pyöräilyasua piti tietysti heti kokeilla. Lähdin puoli kahdeksan maissa ajamaan Oittaalle. Poljin 45 minuuttia sinne ja saman verran takaisin. Aika kivoja ylämäkiä siellä Oittaalla, sain sykkeen nousemaan 169:een. Reippaasti lähdin uusissa shortseissa, vaikka lämpöä oli vain 12 astetta ja taivaalta vihmoi vettä. Fleecen sentään laitoin päälle. Tri-shortsien pehmuste tuntui ihan hyvältä, ja paidan taskuun sai kätevästi kännykän. Tuli kyllä ajaessa mieleen, että sellainen Road-ID voisi olla ihan hyvä, jos jotain sattuu. Nyt ei tietenkään ollut mitään papereita mukana ja kännykässäkin on suojakoodi. No, onneksi ei sattunut mitään.

Ninan ottama kuva shortseista ja paidasta:

Kesälomasuunnitelmatkin alkavat olla selvillä. Jään lomalle juhannusaattona ja aloitan uudessa työpaikassa 2.8. Neljän viikon päästä alkaa siis viiden viikon loma - mahtavaa!

Kameran kanssa

Tein tiistain peruslenkin kameran kanssa kun halusin nayttaa naita Salt Lake Cityn maisemia. Maanantaina tulla tupsahti takatalvi paivaksi, ja luntakin parin sentin verran. Oli kovin liukas keli kun nyt on tietysti kesarenkaat alla jo. Tiistaihin mennessa suurin osa lumista oli sitten sulanut pois, mutta lumi koristi kauniisti viela vuorenhuippuja.

Oho, meni vahan sikin sokin. No, naissa nakyy tata omaa Mt. Olympuksen rinnetta jonka juurella asun ja laakson vastarannalla toinen rivi Kalliovuoria. Kukat ja puut kukkivat. On kovin nattia, tanaan lampotila taas parissakymmenessa niinkuin olla pitaakin toukokuun lopulla!

Nyt on kevään kurssit käyty

Triathlon-uintikurssi saatiin tänään päätökseen. Vikalla kerralla otettiin kaikista taas video sivulta ja edestä. Minulla alkaa tekniikka olla jo kutakuinkin hallussa, mutta lisää liukua, kiertoa ja voimaa tarvitaan. Vetojen määrää tulisi vähentää. Lisäksi pitäisi uida intervallitreenejä, jotta vauhti paranisi. Olen tainnut aikaisemminkin kertoa, että mielelläni treenailen mukavuusalueella, ja nyt pitäisi alkaa vaatia itseltään treeneissäkin vähän enemmän.

Syksyksi olen ajatellut yrittää päästä Cetuksen Masters-uintiryhmään tai johonkin kuntouintiryhmään. Toivottavasti mahdun jompaan kumpaan ja pysyn mukana vauhdissa. Ilmoittautumiset kuntouintiryhmään alkavat 1.6., täytyy silloin olla tarkkana koneen ääressä. Taidan vaan olla jossain palaverissa yhdeksältä, kun ilmoittautuminen alkaa. Toivottavasti kaikki paikat eivät mene ihan hujauksessa, ja myöhemminkin ehtii...

Kurssiporukalla päätimme mennä viikon päästä keskiviikkona klo 18.30 Oittaalle uimaan. Tule mukaan!