Mökkikeittiö myytävänä

Saloon siirrettävässä aitassa on kahvila-ajoilta periytyvä kiva pikkukeittiö, jota emme tarvitse. Keittiössä on mikro, uuni (ei liettä) sekä jääkaappi ja pakastin, jotka ovat kuvassa näkyvän tason alla. Ota yhteyttä sähköpostilla (löytyy profiilista), jos sinulla olisi tällaiselle yhdistelmälle käyttöä. Hinnasta pääsemme varmasti sopimukseen, olisi kiva jos keittiölle löytyisi uusi hyvä koti.

Laiskottelua

Perjantaina saimme vihdoinkin postissa sen kauan kaivatun rakennusluvan aitalle. Vielä viikko odotusta, jotta valitusaika menee umpeen ja sitten alkaa perustusten kaivaminen. Toivomme, että mökki ehdittäisiin siirtää uudelle paikalleen vielä tämän vuoden puolella. Saa nähdä, ainakaan vielä ei ole roudasta pelkoa. Aikaisemmin kahvilana ollut aitta näyttää tältä, kuvassa vielä alkuperäisellä (ja nykyisellä) paikallaan espoolaisen tallin pihalla:

Ulkoa punainen, valkoiset ikkunanpuitteet ja musta ovi,
pikkuruinen terassi.

Ihana harmaa lattia, valkoiset seinät ja katto.

Aitasta tulee nuorisotalo/vierasmökki. Lastemme on varmasti mukavampi tuoda kavereitakin mökille, kun ei tarvitse nukkua parvella meidän makuuhuoneemme yläpuolella. Toiveissa on, että oman aitan myötä mökkeilyintoa riittäisi jatkossa myös junioreilla. Aittaan tulee sähköt mutta ei laajakaistaa eikä telkkariantennia.

Kävimme eilen Peten kanssa taas uimassa Mäkelänrinteessä. Tein saman treenin kuin kerran syyskuussa:

200 alkuverra
4 x 125 (25 m sculling, 50 vu, 50 kylkipotkuja)
4 x 150 (50 m 3 vetoa oik 3 vas, 25 vu, 25 potkut, 50 vu)
2 x 300 (50 kädet nyrkissä, 100 vu, 50 myyrä, 100 vu)
6 x 50 (10 m delf, 15 vu kiihdyttäen, 25 kevyt)
200 loppuverra


Pete ui omaa treeniään samalla radalla. Tunti ja 10 minuuttia siinä vierähti, ja vaikka etenkin potkut tuntuivat raskaalta uin sarjan loppuun saakka. Lauantai-iltana uimareita oli melko vähän, ja saimme uida yhdellä radalla kahdestaan. Ihan luksusta! Tänään on sitten ollut viikon ainoa lepopäivä. Hyvältä on sekin tuntunut!

Salanörtti Pete on koodannut Visual Basicilla hienon kuntopiiriohjelman. Se on vielä vähän kesken, mutta toimii niin, että koneen näytöllä näkyy vuorossa olevan liikkeen nimen lisäksi kuluva aika sekunteina ja palkkina. Yhden liikkeen keston voi tietenkin vapaasti määritellä ennen harjoituksen aloittmiasta. Mukana ovat kaikki perjantain HelTrin kuntopiirin 19 liikettä. Ohjelmassa on myös text-to-speech -ominaisuus eli liikkeiden nimet suomeksi (koiran, kusetus, etunojapunnerrus ym). kuuluvat englanninkielisen puhesyntetisaattorin kautta. Ei niistä kamalasti selvää saa, mutta se kuulostaa hauskalta!

Parempaa luettavaa

Tykkään sukeltaa asioihin lukemalla. Kun tiedon tarvetta ilmenee syystä tai toisesta, minulle on luontevinta tarttua kirjaan, joskus lehteen. Kun nyt tämän kauden olen päättänyt valmentaa itse itseäni, ajattelin sivistää itseäni muutamalla aiheeseen liittyvällä teoksella. Niinpä laitoin tilauksen Amazonille näistä kirjoista:

Bernhardt: Workouts in a Binder: Swim Workouts for Triathletes Hagerman: Strength Training for Triathletes Friel: The Triathlete's Training Bible Eiköhän noista kirjoista löydy riittävästi puuhaa ja ihan konkreettisia harjoitusohjelmiakin talvikaudeksi. HelTrin kuntopiirissä tehtiin normisetti, nyt jokaista liikettä 45 sekuntia. Lopussa pidot taas paranivat: lankku 2.10, kylkilankut 1.05 ja dynaaminen lankku 2.10. Jalat tuntuivat vähän väsyneiltä, mutta ihan hyvin meni silti.

Minä ja maailmanmestari

Minä ja Jani Sievinen. Korukin näköjään unohtui kaulaan.

Saimme Peten kanssa uintiopetusta maailmanmestarilta, kun ostimme Jani Sieviseltä paritunnin Mäkelänrinteessä. Menimme paikalle hyvissä ajoin ennen puolta seitsemää, ja siellä Jani jo odottelikin. Ensin uimme pari sataa metriä verraa, ja sen jälkeen teimme erilaisia harjoituksia. Oli kyllä ihan mahtavaa, kun Jani sanoin vaparin tekniikkani olevan niin hyvässä kunnossa, ettei mitään kannata muuttaa. Uinti tuntuikin tosi hyvältä. Jotain pientä toki löytyi, mihin kannattaa kiinnittää huomiota; käsiveto voisi mennä vähän pitemmälle, potkuissa polvet voisivat olla aavistuksen enemmän koukussa ja kovaa uidessa pitää yrittää pitää käsiveto edelleen pitkänä.

Tein mm. tällaisia harjoituksia:

• kylkipotkuja niin, että kroppa oli kallistunut noin 45 astetta (ei siis ihan 90, kuten aikaisemmin olen tehnyt), puolen vaihto kuuden potkun jälkeen. 100 m rauhallisesti, 50 m kovempaa
• tarzan-uintia (hartioiden ja kyynärpäiden asento)
• 8 * 50 m, 50 kevyesti, 50 kovaa
• vaparin potkuja laudalla 100 m rauhallisesti, 50 m kovaa
• 4 x 100 m 100 m rauhallisesti, 100 kovempaa

Ope itse oli todella miellyttävä ja erittäin asiantunteva koutsi, ja jaksoi hymyillä vielä valokuvissakin! Petelle hänellä oli enemmänkin käytännön neuvoja käden ja pään asennoista, ja kyllä se uinti kuulemma paremmin jo sujui tunnin loppupuolella. Saimme molemmat hyvän treenin ja arvokkaita neuvoja. Janilla on kuulemma tiistaisin Mäkelänrinteessä klo 20-21 treenitunti, jonne voisimme jatkossa osallistua. Saatanpa jatkossa sinne mennäkin ainakin silloin tällöin.

Saimme pari neuvoa jatkoharjoitteluun:

• tekniikkadrillejä kannattaa tehdä joka uintikerralla esim. 10 %  koko treenin matkasta, esim. jos meinaa uida 2000 metriä, verran jälkeen voi tehdä pari sataa metriä tekniikkaharjoituksia
• jokainen treeni kannattaa jakaa pienempiin pätkiin (verra, drillit, potkut, vauhtitreenejä + lepo settien välissä, verra)
• pitäisi treenata eri tehoilla, eikä vain uida pitkää tasaista pätkää
• nopeus kyllä kasvaa treenaamisen myötä

Pete kuuntelee.

Kuntosali-circuit

Circuittia on tarjolla aina keskiviikkoisin työpaikan salilla. Tänään paikalla oli varmaan parikymmentä innokasta. Ohjaaja oli sama, joka teki minulle sen pallo-ohjelman. Perusjuttuja mentiin. Yhden ison virheen kyllä tein: ekalla kierroksella tein kiltisti ohjelmassa olleen viivalta-viivalle -juoksun, ja kosketin aina molemmissa käännöksissä lattiaan. Kyykkyliike sai selän taas vihoittelemaan, ei toki heti vaan vasta nyt myöhemmin illalla. Seuraavilla kerroilla korvasin juoksentelun haara-perushypyillä. Hyvin tuli hiki, ja liikkeet olivat monipuolisia. Luulenpa, että menen toisenkin kerran.

Pikaisen kotimatkapyöräilyn ja suihkun jälkeen kiirehdin Tapiolaan tapaamaan äitiysloman aikaisia ystäviäni. Tapasimme alunperin vauvahieronnassa Haukilahdessa, kun esikoisemme olivat parin kuukauden ikäisiä syksyllä 1995. Useimmat meistä saivat toisenkin lapsen suunnilleen samaan aikaan, joten muutama vuosi meni tiiviisti yhdessä. Nyttemmin tapaamme harvemmin (tietenkin ilman lapsia!), mutta aina on yhtä paljon juteltavaa. Tänään kävimme vajaan tunnin mittaisella kävelyllä Otsolahden ympäri ennen kahvittelua.

Alkuviikon liikunnat

Olen työmatkapyöräilyssä siirtynyt kokonaan hieman lyhyemmälle talvireitille, kun aamuisin on vielä pimeää. Reitti on ihan kiva ajaa, vain yksi matkalle sattuva tiukka ylämäki puuskututtaa. Kotiinpäin se on tietysti ihan kiva alamäki. Meilahdessa on joku HUS:n työmaa, jossa on jo useampana aamuna haissut ruuti; tekevät siellä varmaan aamuvarhain jotain räjäytyksiä. Aikaisemmin sen jyrkän mäen pystyi kiertämään, nyt kiertotie on työmaan vuoksi suljettu.

Eilen aamulla tein työmatkan jälkeen pallojumpan kuntosalilla. Siellä näkyvät lähes aina tutut naamat, lisäkseni vain pari muuta ihmistä eli hyvin mahtuu jumppailemaan. Porukka on alkanut vähän jo harveta alkusyksyn innostuksen jälkeen. Taisin tehdä kylkiliikkeet hieman huolimattomasti, koska selkä oli eilen illalla vähän kipeä. Meinaan ostaa töihinkin jumppapallon, jotta voin istua sillä aina silloin tällöin.

Tänään kävin pitkästä aikaa Teijalla hierottavana. Meillä oli Peten kanssa peräkkäiset ajat, ja ehdimme vielä piipahtaa Velosportissakin kyselemässä trainereita ja trainerirenkaita. Renkaat oli kokonaan loppu, lisää tulee keskiviikkona. Trainereita oli pari mallia, ja ensi viikolla pitäisi niitäkin tulla lisää. Todennäköisesti tilaamme sen kuitenkin netistä, enää pitäisi vaan tietää millainen kannattaisi ottaa. Eniten mietityttää se naapuriin kuuluva melu.

Uintitreeneissä uitiin paljon kovaa ja kiihdyttäen, tykkäsin vähän nopeammasta vauhdista ja kovemmasta treenistä.

Ulinaa

Kävimme Peten kanssa Mäkelänrinteessä uimassa (taas). Peten pakara on edelleen kipeä, eikä kestä juoksemista. Onneksi sentään uinti luonnistuu meiltä molemmilta. Teimme tekniikkatreeniä noin 50 minuuttia, minkä jälkeen uin vielä 500 m 50 metrin altaassa. Lopuksi näytin Petelle volttikäännöksen, ja hän oppi sen kerrasta. Treeniä vielä tietysti tarvitaan, mutta pääpiirteittäin se meni jo ihan hienosti. Hyvä Pete!

Saimme Peten veljeltä lainaksi trainerin ja se on nyt meillä saunassa, kuten suunnitelma oli. Halusimme näet kokeilla, miten se mahtuu saunaan ja saako sinne hyvän treenipaikan hajottamatta lauteita. Hyvin mahtuu siellä ajelemaan, ja jos laittaa kiukaan päälle voi ajatella olevansa jossain lämpimämmässä paikassa. Maisemat eivät paljoakaan vaihdu, mutta kuten (varsinkin alemmasta) kuvasta  näkyy, läppärin saa asennettua katseluetäisyydelle.

Traineristä lähtee melkoinen ulina, joka kuuluu koko kämppään ja meille kyläilemään tulleen seinänaapurissa asuvan tytön mukaan myös naapuriin saakka. Täytyypä soittaa kertoa mistä on kyse, ja että tätä tulee kyllä lisää.

Focuksessa on nyt alla nastarenkaat, ettei tarvitse aamulla arpoa lähtiskö pyörällä töihin vai ei.