Koskaan ennen en ole uinut kolmea kilsaa yhteen menoon, vaan tänäänpä tein sen! Enpä olisi muutama kuukausi sitten itsekään uskonut, että jaksan ja viitsin. Viimeiset 500 metriä tuntuivat jo kyllä melko tahmeilta, ja kahvilasta loppu-uintia seurannut Petekin sanoi lopun näyttäneen "vaappuvalta"...
Ennen uintiä nautimme auringosta ja kävelimme Mäkelänrinteestä keskuspuistoon ja takaisin noin tunnin lenkin. Sain vielä ostettua uuden uikkarinkin ennen altaaseen pulahtamista. Se on hieno, ja tuntuu uidessa ihan erilaiselta kuin edellinen, ehkä kymmenisen vuotta vanha.
Kävimme myös mökillä, ja Pete nosti Aten kanssa veneen järvestä. Oli jo aikakin saada se ylös turvaan jäätymiseltä. En osallistunut nostopuuhiin, vaikken nostamista muuten enää kovin paljon varokaan. Lauantaina ajattelin pyöräillä Kivihoviin apteekkiin ja kauppaan 15 km, mutta sateen takia en viitsinytkään, kun vedenpitävät pyöräilykamat olivat jääneet kotiin. Menimme sitten autolla koko perhe.
Jos selkä on tammikuussa juoksukunnossa, haluaisin osallistua Helsinki City Runin puolikkaalle 8.5. Mökkitriathlonin (200-19-5) järjestämme taas muutamien kavereiden kanssa viikkoa ennen juhannusta. Seuraava "kunnon" kisa voisi olla Kiskon Kiskojien triathlon, joka järjestetään ilmeisesti 3.7. Kiskossa on tarjolla 1/8- ja 1/4-matka, ja se sijaitsee melko lähellä meidän mökkiä. Nyt ei siis puutu enää kuin terve selkä! Ja ehkä, jos oikein innostun järvessä uimisestä, pitkähihainen ja -lahkeinen märkäpuku.
Hyvän pitkä uintimatka, varmaan väsyi jo huomattavasti erilailla kuin kilsan tai kahden reissussa.
VastaaPoistaKymmenen vuotta vanha uikkari on jo kyllä aika vanha, oliko haperoa?
Uimahallivesi ainakin tuntuu kuluttavan uikkareita.
Joo, väsyi tosiaan. Nyt alkaa se uintikin jo tuntua urheilulta...
VastaaPoistaVanha uikkari oli tosiaan vanha, mutta en varmaan ollut uinut sillä viiteen-kuuteen vuoteen kertaakaan. Käytin sitä, kun lapset olivat pienempiä ja kävimme sunnuntaisin lillumassa lasten altaassa. Pisimmmillään olin ennen tätä syksyä uinut ehkä kilsan.