Takaisin altaaseen

Syyskuun aikana treenailin maratonille, eikä uintitunteja kertynyt kuin vaivainen yksi. Uimaton kausi jatkui vielä pitkälle lokakuulle, kunnes vihdoin päättyneellä viikolla sain aikaiseksi harjoitella paluuta altaaseen.

Ekalla kerralla torstaina satuin tuttujen kanssa samalle radalle ihan sattumalta. Heillä oli menossa yksityistunti Matti Rajakylän kanssa, ja tehokkaalta näytti meno. Oma uintikunto mietitytti jonkin verran etukäteen, näin pitkää taukoa uinnista minulla ei ole ollut moneen vuoteen. Ote tuntuikin olevan vähän hakusessa, sellaista ihanaa liu'un ja sujuvuuden tuntua ei tullut missään vaiheessa. Ei sitä nyt muutenkaan ihan joka uintikerralla ole tullut koettua :)

Seuraavan kerran kävin uimassa jo heti pari päivää myöhemmin, lauantaiaamuna Märskyssä Peten kanssa. Silloinkin kävi ihan superhyvä tuuri, taas löytyi ystäviä joiden kanssa vaihdella kuulumisia ja etenkin uida samaa treeniä. Saatiin ihan oma ratakin meille neljälle.

Uinti tuntui jo aavistuksen paremmalta, vaikka vauhti onkin toistaiseksi kadoksissa ja lihakset väsyvät aika nopeasti.

Kotona meillä alkaa remontti olla valmis. Takkahuoneessa on vielä aika iso kasa tavaraa, jonka pitäisi saada vietyä jonnekin.  Lasten vanhoja vaatteita ja harrastusvälineitä aion lahjoittaa Hope-yhdistykselle, niitä onkin kertynyt aika paljon. Kierrätyskeskukseenkin varmaan riittää tavaraa ja Sortti-asemallekin vietävää.

Pyörähuone on nyt valmis, ja Pete onkin jo ehtinyt aloitella traineritreenit. Minulla sekin on vielä edessä. Tänään kävin ulkona ajamassa maastopyörällä parin tunnin lenkin. Sateesta huolimatta se tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin saman pituinen traineritreeni sisällä.

Pyörähuone ja sen nykyiset asukit.