Uuden treenikauden alku

Vaikka tässä pienoista ylimenokautta vielä joitakin viikkoja vietetäänkin, oli päättyneellä viikolla kalenterissa jo ihan kunnon treeejäkin: Heltrin torstain uinti Pirkkolassa ja perjantain kuntopiiri Meilahdessa.

Syksyllä uidaan tekniikkaa ja pk:ta, joten toivoin jaksavani mukana, vaikka palautuminen kisasta onkin vielä kesken. Ja ihan hyvin jaksoinkin.  Uimme scullingia, potkuja ja sitten pienen sarjan, jossa oli myös selkä- ja rintauintia. Näiden välissä oli aina pitempi yhtäjaksoinen pätkä uintia, jossa piti hengittää tietyllä frekvenssillä. Potkuissa alkoi vähän tuntua raskaalta, mutta onneksi niitä oli vain 25 metriä kerrallaan. Yhteensä uitiin 3100 metriä ja aikaa meni tunti ja vartti. Kivaa oli aloitella taas allaskautta, varsinkin kun olin ostanut uudet lasit jotka eivät huurru tai vuoda.

Perjantainen kuntopiiri oli sekin taattua ja tuttua laatua. Kiertoharjoittelua 30 sek per liike ja välissä 8 sekuntia aikaa siirtyä seuraavaan. Kolme kierrosta mentiin, ja loppuun vähän pitoja sekä vatsa- ja selkälihasliikkeitä. Vatsalihaksissa ja olkapäissä on nyt viikonloppuna tuntunut se tekeminen. Mukavasti oli porukkaa treeneissä, vaikka osalla taitaa vielä kausikin olla kesken. Mukana oli ilahduttavan monia ensikertalaisiakin. Kiva, kun triathlon kiinnostaa!

Eilen kävimme Kaitalammella uimassa Jarmon kanssa. Petellä oli haaveissa uida Oittaalla Lillören-saaren ympäri, mutta minä en ollut siitä kovinkaan innostunut. Matka on aika pitkä (4 km), ja ranta ajoittain kaukana. Kun oli vielä luvattu ukkosta, tartuin mielelläni mahdollisuuteen lähteä sittenkin Kaitalammelle. Siellä on ihan mahtavat maisemat vedestä, ja helppo uida pitempi tai lyhyempi lenkki oman jaksamisen mukaan. Uin vain pari kilsaa kauimmaiselle poijulle ja takaisin, molemmat seuralaiset uivat pitempään. Aurinkokin alkoi paistaa uinnin jälkeen ja oli oikein mukavaa.

Kesän paras ostos on ollut Makon märkäpuku. Siinä on ihan mahtavaa uida, ja kamerakin mahtuu kyytiin selkäpuolelle ylöspäin aukeavan vetoketjun alle.

Tänään kävin juoksemassa vain huomatakseni, että vielä pitää hillitä treenihaluja. Alun kaksi kilometriä alamäkeen kulkivat kivasti, mutta sitten alkoi syke nousta vaikka vauhti oli hiljaista. Tasasin sykettä kävelemällä ylämäissä ja otin muutenkin rennosti. 

Poika on taas ollut lomalla armeijasta. On ollut kyllä kiva, kun hänellä nyt tuntuu riittävän virtaa myös maastopyöräilyyn lomilla. Siitä sainkin idean pyytää häneltä muutamia vinkkejä maastopyöräilyyn. Olen siinä vielä ihan noviisi, eikä hiekkateillä ajamalla näköjään oikein kehity. Niinpä sovimme pienestä koulutussessiosta kahden viikon päästä, kun seuraava lomansa koittaa. Jotain virityksiä olen taas kuullut myös Reitti2000:n kiertämisestä jonain viikonloppuna, mutta en taida lähteä miesten matkaan kun olen niin paljon hitaampi.

Ensi kauden kisasuunnitelmat ovat vielä ihan kokonaan auki, en ole ilmoittautunut vielä yhteenkään kisaan. Yhdelle tai kahdelle puolikkaalle sekä täydelle matkalle tekisi kuitenkin mieli.