Eilen kävimme Aten kanssa Cetuksen masters -uimareiden mukana polskimassa Leppävaarassa. Uimme kakkosradalla, jossa näytti olevan muutama suht samantasoinen uimari. Nopeammilla radoilla oli joitakin tuttujakin, ja meille ensikertalaisille tuli ihan tervetullut olo.
Tunnin aikana uintia kertyi ehkä reilut 2,5 kilsaa. Alkuverran jälkeen oli vähän jännää, kun piti uida sekauintia, eikä me oikein Aten kanssa muistettu missä järjestyksessä kaiken piti mennä. Onneksi osaaja löytyi samalta radalta (perhonen, selkäuinti, rintauinti, vapari). Ei se perhonen varmasti kovinkaan kaunista ollut, mutta tulipa kuitenkin mentyä. Aika paljon tehtiin potkuja räpylöillä kyljellään ja selällään, on se vaan niin mahtavaa hommaa! Sekin oli kivaa, kun meitä oli radalla yhteensä neljä, ja viimeisen piti aina ohittaa kaikki 25 metrin matkalla, kun muut uivat vaparia rauhalliseen tahtiin. Joka neljäs altaanväli tuli siinä aika hyvin spurtattua.
Loppuhuipennukseksi kokeiltiin vielä, miten vaparia uidaan taaksepäin. Sitä oli ensin vähän vaikea hahmottaa, mutta tästä videosta selviää perusidea. Kokeilu oli kyllä ihan livenäkin yhtä hauskaa kuin videolla. Käsittääkseni siinä ei kuitenkaan pitäisi juurikaan potkia... Jotenkin minua kyllä kiinnostaa tuota jatkossakin harjoitella, vaikkei siitä varmaankaan mitään suoranaista hyötyä ole.
Varmasti käymme jatkossakin tiistai-illan untitreeneissä, sillä valmentaja vaikutti erittäin mukavalta ja pätevältä, treeni oli hyvä ja porukka mukavaa. Vähän huonosti sain tosin viime yönä nukuttua, koska tulimme kotiin vasta kymmenen jälkeen, mutta eiköhän siihenkin totu.
keskiviikko 29. elokuuta 2012
sunnuntai 26. elokuuta 2012
Pyörän päällä
Treeniohjelmassa oli tälle päivälle 4 tunnin porukkalenkki pyörällä, ja niinpä lähdimme ajelemaan Bembölen kahvituvalta puoli yhdeksän maissa Velskolan mäkien kautta Nurmijärven suuntaan. Vähän hitaan pk-aamun jälkeen pääsimme lähtemään kotoa pari minuuttia myöhässä, onneksi joku muukin myöhästyi ja kaikkia odotettiin.
Keli oli pyöräilyyn mitä parhain; aurinko paistoi ja lämpötilakin oli ok. Päälle olin laittanut pyöräilyhameen ja lyhythihaisen paidan sekä auringolta suojaavat irtohihat. Ei tullut kylmä eikä kuuma koko matkan aikana. Maisematkin olivat todella kauniita. Kuten kuvistakin voi päätellä, ajelin koko matkan porukan hännillä.
Parin tunnin ajon jälkeen pysähdyimme kahville. Paikka taisi olla jossain Vihtijärven paikkeilla. Edullista oli; tuoremehu, kahvi, tee, kaksi korvapuustia ja Snickersiä maksoi alle kympin! Samalla sain täytettyä myös vesipullon. Matkan varrella olin huomannut myös, että satula oli pari milliä vinossa ja sekin oikaistiin. Kuvassa oma perhe vasemmalla, loistoseura (Mikko ja Jarmo) oikealla. Pyörät olivat nekin ihan lähellä, aidan takana.
Loppumatka sujui samoissa merkeissä, leppoisasti ajeltiin. Taisin ainakin kerran pyytää kärkeä vähän himmaamaan... Velskolan mäetkin ajettiin uudelleen, nyt vaan toiseen suuntaan. Tästä suuunnasta ne tuntuivat aavistuksen helpommilta.
Mahtavan mukava lenkki mukavassa seurassa, nyt voikin sitten loppupäivän chillailla kotisohvalla hyvillä mielin!
Keli oli pyöräilyyn mitä parhain; aurinko paistoi ja lämpötilakin oli ok. Päälle olin laittanut pyöräilyhameen ja lyhythihaisen paidan sekä auringolta suojaavat irtohihat. Ei tullut kylmä eikä kuuma koko matkan aikana. Maisematkin olivat todella kauniita. Kuten kuvistakin voi päätellä, ajelin koko matkan porukan hännillä.
Parin tunnin ajon jälkeen pysähdyimme kahville. Paikka taisi olla jossain Vihtijärven paikkeilla. Edullista oli; tuoremehu, kahvi, tee, kaksi korvapuustia ja Snickersiä maksoi alle kympin! Samalla sain täytettyä myös vesipullon. Matkan varrella olin huomannut myös, että satula oli pari milliä vinossa ja sekin oikaistiin. Kuvassa oma perhe vasemmalla, loistoseura (Mikko ja Jarmo) oikealla. Pyörät olivat nekin ihan lähellä, aidan takana.
Loppumatka sujui samoissa merkeissä, leppoisasti ajeltiin. Taisin ainakin kerran pyytää kärkeä vähän himmaamaan... Velskolan mäetkin ajettiin uudelleen, nyt vaan toiseen suuntaan. Tästä suuunnasta ne tuntuivat aavistuksen helpommilta.
Mahtavan mukava lenkki mukavassa seurassa, nyt voikin sitten loppupäivän chillailla kotisohvalla hyvillä mielin!
lauantai 25. elokuuta 2012
Lomasuunnitelmia
Meidän perheen ensi kesän yhteinen lomamatka suuntautuu Kalmariin elokuussa. Pete laittoi ilmon sisään aamulla. Hotels.comista hän sai varattua myös hotellihuoneet Kalmarin keskustasta. Ne voi vielä perua, jos kisaorganisaation kautta lopulta olisi saatavissa parempi diili. Laiva- ja kisaturistireissu siis tiedossa ensi kesälle!
Olin tänään koko päivän kuvaamassa Helsinki City Triathlonia. Monenlaista triathlonistia oli liikkeellä hyvällä fiiliksellä. Yksi osallistuja olisi halunnut uida solmio kaulassa, mutta se kiellettiin turvallisuussyistä. Pyöräosuudelle sama mies lähti puku päällä, kukkia pyöräkorissa. Yksi vähän ikävämpi tapaus sattui, kun eräs osallistuja sai sairaskohtauksen uimaosuudella. Altaan reunalla annetun ensiavun jälkeen hän nousi itse paareille, ja hänet vietiin jatkohoitoon.
Atte osallistui miesten kilpapyörälähtöön. Kisa meni häneltä hienosti, loppuaika oli 42.15 ja sijoitus 22./37. Uinti näyttäisi hänelläkin olevan toistaiseksi suhteellisesti vahvin laji. Kuviakin olisi, mutta jätin muistikortin kisapaikalle.
Kuvaaminen oli mukavaa. Otin paljon kuvia kilpailijoista uimassa, pyöräilemässä ja juoksemassa, mutta omasta mielestäni parhaat kuvat nappasin maalialueella maaliintulon jälkeen. Oli ihana nähdä niitä hymyjä ja halauksia!
Päivän lenkin kävin juoksemassa heti aamulla. Verryttelyn ja parin lyhyen ylämäkikiihdytyksen jälkeen juoksin 3x8 minuuttia kovempaa; ensin puolikkaan, sitten kympin ja vitosen vauhtia. Huomenna on vuorossa useamman tunnin pyörälenkki. Meitä on lähdössä ajamaan viiden hengen porukka, ja odotettavissa on mukavaa pk-pyöräilyä Nurmijärven suunnalla.
Olin tänään koko päivän kuvaamassa Helsinki City Triathlonia. Monenlaista triathlonistia oli liikkeellä hyvällä fiiliksellä. Yksi osallistuja olisi halunnut uida solmio kaulassa, mutta se kiellettiin turvallisuussyistä. Pyöräosuudelle sama mies lähti puku päällä, kukkia pyöräkorissa. Yksi vähän ikävämpi tapaus sattui, kun eräs osallistuja sai sairaskohtauksen uimaosuudella. Altaan reunalla annetun ensiavun jälkeen hän nousi itse paareille, ja hänet vietiin jatkohoitoon.
Atte osallistui miesten kilpapyörälähtöön. Kisa meni häneltä hienosti, loppuaika oli 42.15 ja sijoitus 22./37. Uinti näyttäisi hänelläkin olevan toistaiseksi suhteellisesti vahvin laji. Kuviakin olisi, mutta jätin muistikortin kisapaikalle.
Kuvaaminen oli mukavaa. Otin paljon kuvia kilpailijoista uimassa, pyöräilemässä ja juoksemassa, mutta omasta mielestäni parhaat kuvat nappasin maalialueella maaliintulon jälkeen. Oli ihana nähdä niitä hymyjä ja halauksia!
Päivän lenkin kävin juoksemassa heti aamulla. Verryttelyn ja parin lyhyen ylämäkikiihdytyksen jälkeen juoksin 3x8 minuuttia kovempaa; ensin puolikkaan, sitten kympin ja vitosen vauhtia. Huomenna on vuorossa useamman tunnin pyörälenkki. Meitä on lähdössä ajamaan viiden hengen porukka, ja odotettavissa on mukavaa pk-pyöräilyä Nurmijärven suunnalla.
keskiviikko 22. elokuuta 2012
Arki
Arki on vyörynyt päälle ihan kunnolla parin viime viikon aikana. Työt ja koulut ovat alkaneet ja viikot kuluvat niin nopeasti, ettei meinaa perässä pysyä. Se hyväkin puoli tässä kaikessa on, että mm. työpaikan pilates on taas alkanut. Ohjaaja vaihtui, ja onneksi parempaan suuntaan. Olen ottanut tiistai-aamujen ohjelmaan myös keppijumpan ja työmatkapyöräilyn. Onneksi maanantait ovat lepopäiviä, niin tiistaisin jaksaa sitten heilua.
Työmatkoja olen pyöräillyt pari-kolme kertaa viikossa. Ostin uuden 18 litran repun.Vähän kun tunkee, niin kaikki tarvittava mahtuu mukaan. Repussa on integroitu sadesuojakin, joten melkein jo odottelen syyssateiden alkua. Olen kokeillut erilaisia reittejä työmatkalla, ja törmännyt uuteen ilmiöön: pyöräruuhkaan. Muutamana iltapäivänä Baanalla ja tänään Mannerheimintien pyörätiellä on ollut pyöräilijöitä jonoksi asti. Jonosta ei pääse ohi jatkuvan vastaantulevien virran vuoksi. Toisaalta kun pyöräilijöitä on enemmän, autoilijatkin varmasti ottavat kevyen liikenteen paremmin huomioon.
Kisarintamalla jäljellä on vielä Espoon Rantapuolikas syyskuun loppupuolella ja ehkä kymppi Vantaalla. Uinnin allastreenitkin ovat jo alkaneet. Sain yhdeltä tutulta uintivalmentajalta (kiitos Johanna!) kullanarvoisia vinkkejä tekniikan kehittämiseen, ja nyt on taas into korkealla saada kyynärpäätä enemmän koukkuun ja kroppaa plaaniin. Volttikännöstäkin olisi hyvä vähän virtaviivaistaa. Ehkä rohkaisen mieleni ja liityn Cetuksen Masters -uintiryhmään. Treenejä olisi tässä lähellä lähes joka illalle. Ainoa huono puoli on ajankohta: ne alkavat vasta 20.40.
Työmatkoja olen pyöräillyt pari-kolme kertaa viikossa. Ostin uuden 18 litran repun.Vähän kun tunkee, niin kaikki tarvittava mahtuu mukaan. Repussa on integroitu sadesuojakin, joten melkein jo odottelen syyssateiden alkua. Olen kokeillut erilaisia reittejä työmatkalla, ja törmännyt uuteen ilmiöön: pyöräruuhkaan. Muutamana iltapäivänä Baanalla ja tänään Mannerheimintien pyörätiellä on ollut pyöräilijöitä jonoksi asti. Jonosta ei pääse ohi jatkuvan vastaantulevien virran vuoksi. Toisaalta kun pyöräilijöitä on enemmän, autoilijatkin varmasti ottavat kevyen liikenteen paremmin huomioon.
Kisarintamalla jäljellä on vielä Espoon Rantapuolikas syyskuun loppupuolella ja ehkä kymppi Vantaalla. Uinnin allastreenitkin ovat jo alkaneet. Sain yhdeltä tutulta uintivalmentajalta (kiitos Johanna!) kullanarvoisia vinkkejä tekniikan kehittämiseen, ja nyt on taas into korkealla saada kyynärpäätä enemmän koukkuun ja kroppaa plaaniin. Volttikännöstäkin olisi hyvä vähän virtaviivaistaa. Ehkä rohkaisen mieleni ja liityn Cetuksen Masters -uintiryhmään. Treenejä olisi tässä lähellä lähes joka illalle. Ainoa huono puoli on ajankohta: ne alkavat vasta 20.40.
lauantai 18. elokuuta 2012
Vastauksia
Blogimaailmassa on jo joitakin viikkoja kierrellyt 11 kysymyksen haaste eri variaationeen. Sain haasteen Jaanabalta ja Mirkalta, ja vihdoinkin löysin aikaa vastata molempien kysymyspattereihin. Tässä nämä pohdinnan tulokset, ensin vastaukset Jaanaban settiin:
1. Kauanko olet harrastanut liikuntaa?
Säännöllisesti nelisen vuotta. Sitä ennen kävin lenkillä silloin tällöin mutta en mitenkään säännöllisesti tai muutenkaan fiksusti.
2. Mitä ajattelet liikkumattomista ihmisistä?
En mitään erityistä. Olen itsekin viettänyt niin monta vuotta liikkumatonta elämää, että ymmärrän hyvin ettei liikunta kaikkien ihmisten arkeen mahdu. Olisihan se kiva intoilla kaikille, miten ihanaa liikkuminen on. Pyrin kuitenkin olemaan neuvomatta ketään, jos ei minulta erikseen neuvoja kysellä.
3. Oletko eläinten ystävä, onko lemmikkieläimiä?
Minulla ei ole koskaan ollut eikä varmaan tulekaan lemmikkieläimiä, en kyllä voi sanoa olevani eläinten ystävä. Mökillä tykkään kyllä bongailla lintuja, mutta sitä ei varmaan lasketa.
4. Jos saisit valita vain yhden lajin mitä harrastaa mikä se olisi?
No kyllä se varmaan triathlon olisi.
5. Oletko Facebookissa, miksi?
Olen. Liityin vuonna 2007, koska silloin piti työn puolesta pysyä kärryillä verkkopalvelujen kehityksestä ja fb oli Suomessa melko uusi juttu.
6. Oletko liikunnallisesta perheestä lähtöisin?
Enpä voi kehua olevani. Ehkä joskus kävimme yhdessä hiihtämässä, mutta ei sen kummempaa. Suvussa on kyllä joitakin henkilöitä, jotka ansaitsevat elantonsa urheilun parissa valmentajana.
7. Unelmiesi matkakohde?
Petrin kanssa haluaisin päästä Italiaan Garda-järvelle (pyöräilemään) 20-vuotishääpäiväksi. Se on jo ensi kesänä. Pariisiin, New Yorkiin ja Lontooseen minut olisi myös helppo houkutella mukaan.
8. Kuinka paljon nukut?
Viikolla seitsemisen tuntiä yössä, viikonloppuisin yhdeksän.
9. Lempiruokasi?
Kantarellirisotto, siskon tekemä.
10. Aiotko liikkua niin kauan kuin mahdollista?
Tottakai, tavalla tai toisella nyt kun tässä on vauhtiin päästy.
11. Kuinka vanha olet?
44 vuotta.
Ja sitten vielä Mirkan haastekysymykset:
1. Älyttömin/mieleenpainuvin urheilulaji tai liikuntaan suuntautuva asia jota olet koskaan kokeillut?
Yksi mieleen jäänyt kokemus oli lumikenkäily Mount Airen huipulle joitakin vuosia sitten Salt Lake Cityssä. Petrin mieleen on kuulemma liikuntasuorituksistani painunut lumilautailukokeilu Himoksella pari vuotta sitten.
2. Mikä on paheesi?
Irtokarkit. Olen lähes jatkuvasti karkkilakossa, mikä näin nelikymppiselle on kyllä aika naurettavaa.
3. Onko sinulla tai onko sinulla ollut muita kuin liikunnallisia harrastuksia? Mitä?
Nuorena olin useita vuosia partiossa, se oli tosi hyvä harrastus monella tapaa. Valokuvaustakin voisin ehkä sanoa harrastavani, ainakin vähän.
4. Jokaisella on joku elämänviisaus jota noudattaa. Mikä on sinun mottosi?
Olisi hienoa, jos voisin aina kohdella muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. RoadID:ssäni lukee "No sissy moments"; pyrin olemaan valittamatta ja viemään loppuun sen minkä aloitin.
5. Miten rentoudut ja nautiskelet elämästä kaikkein parhaiten?
Yksinkertaiset asiat ovat parhaita, eli perheen kanssa mökillä tai kotisohvalla. Lukeminenkin rentouttaa, minulla on aina yksi kirja kesken. Luen sitä sängyssä ennen nukahtamista, kesälomalla ehkä myös rantakeinussa mökillä.
6. Mikä on suurin haaveesi jonka aiot vielä toteuttaa?
Vaikea kysymys! Haaveeni ovat melko pieniä mutta toisaalta taas suuria: haaveilen hyvästä elämästä ja siitä, että saan nähdä lasteni kasvavan.
7. Rantaloma, kaupunkiloma vai mökkiloma?
Mökkiloma, jonka lomassa pieni pyrähdys johonkin kaupunkikohteeseen. Ihan pelkälle rantalomalle en lähtisi, mutta vaikkapa Kanarialle tai Mallorcalle pyöräilemään kyllä.
8. Mikä on ehdottomasti paras kuukausi vuodesta, vain yksi ja miksi?
Huhtikuu, kun lumet sulavat ja kevät alkaa olla kunnolla vauhdissa. Johtuukohan se siitä, että olen syntynytkin huhtikuussa?
9. Olet järjestämässä ns. "Neljän tähden illallista". Mikä olisi sinun 3 ruokalajin menusi eli alku-, pää- ja jälkiruoka?
Alkuruuaksi mustajuurikeittoa, pääruuaksi grillattua lohta, uunijuureksia ja uusia perunoita, jälkiruuaksi omanakaurapaistosta ja vaniljakastiketta.
10. Mainitse kolme asiaa joista et luopuisi mistään hinnasta?
Jos asia tarjoittaa jotain tavaraa tai muuta käsinkoskelteavaa, niin vihkisormuksesta, mökistä tai valokuvakansioista lasten vauva-ajalta en luopuisi mistään hinnasta. 90-luvulla meidän lasten ollessa vielä pieniä kuvattiin vielä filmille, ja niiden kehittäminen tuli ihan älyttömän kalliiksi. Varsinkin, kun ei koskaan tiennyt mitä sieltä tulee. Aika harvoin tuli nappiotoksia. Kaiken muun myisin jos joku tarjoisi minulle riittävän paljon rahaa. Pyrin olemaan kiintymättä tavaraan.
11. Mitä osaa eläimet näyttelevät jokapäiväisessä elämässäsi? Mitä eläimiä sinulla on tai haluaisitko ottaa lemmikin ja jos niin minkä?
No sattuipa samanlaienen kysymys kuin Jaanaban setissä. Eläimillä ei ole oikeastaan mitään osaa jokapäiväisessä elämässäni, paitsi ehkä sillä kyyhkyllä jolla on pesä meidän katolla ja jonka ääntelyä iltaisin kuuntelemme. Ei ole lemmikkejä eikä tule.
Aika moni näyttää tähän jo vastanneen, mutta olisi kiva nähdä mitä Arja, Toffe, Jupis, Hartsa ja Elli näihin vastaisivat! Saatte valita ylläolevista 22 kysymyksestä ne, joihin haluatte vastata!
1. Kauanko olet harrastanut liikuntaa?
Säännöllisesti nelisen vuotta. Sitä ennen kävin lenkillä silloin tällöin mutta en mitenkään säännöllisesti tai muutenkaan fiksusti.
2. Mitä ajattelet liikkumattomista ihmisistä?
En mitään erityistä. Olen itsekin viettänyt niin monta vuotta liikkumatonta elämää, että ymmärrän hyvin ettei liikunta kaikkien ihmisten arkeen mahdu. Olisihan se kiva intoilla kaikille, miten ihanaa liikkuminen on. Pyrin kuitenkin olemaan neuvomatta ketään, jos ei minulta erikseen neuvoja kysellä.
3. Oletko eläinten ystävä, onko lemmikkieläimiä?
Minulla ei ole koskaan ollut eikä varmaan tulekaan lemmikkieläimiä, en kyllä voi sanoa olevani eläinten ystävä. Mökillä tykkään kyllä bongailla lintuja, mutta sitä ei varmaan lasketa.
4. Jos saisit valita vain yhden lajin mitä harrastaa mikä se olisi?
No kyllä se varmaan triathlon olisi.
5. Oletko Facebookissa, miksi?
Olen. Liityin vuonna 2007, koska silloin piti työn puolesta pysyä kärryillä verkkopalvelujen kehityksestä ja fb oli Suomessa melko uusi juttu.
6. Oletko liikunnallisesta perheestä lähtöisin?
Enpä voi kehua olevani. Ehkä joskus kävimme yhdessä hiihtämässä, mutta ei sen kummempaa. Suvussa on kyllä joitakin henkilöitä, jotka ansaitsevat elantonsa urheilun parissa valmentajana.
7. Unelmiesi matkakohde?
Petrin kanssa haluaisin päästä Italiaan Garda-järvelle (pyöräilemään) 20-vuotishääpäiväksi. Se on jo ensi kesänä. Pariisiin, New Yorkiin ja Lontooseen minut olisi myös helppo houkutella mukaan.
8. Kuinka paljon nukut?
Viikolla seitsemisen tuntiä yössä, viikonloppuisin yhdeksän.
9. Lempiruokasi?
Kantarellirisotto, siskon tekemä.
10. Aiotko liikkua niin kauan kuin mahdollista?
Tottakai, tavalla tai toisella nyt kun tässä on vauhtiin päästy.
11. Kuinka vanha olet?
44 vuotta.
Ja sitten vielä Mirkan haastekysymykset:
1. Älyttömin/mieleenpainuvin urheilulaji tai liikuntaan suuntautuva asia jota olet koskaan kokeillut?
Yksi mieleen jäänyt kokemus oli lumikenkäily Mount Airen huipulle joitakin vuosia sitten Salt Lake Cityssä. Petrin mieleen on kuulemma liikuntasuorituksistani painunut lumilautailukokeilu Himoksella pari vuotta sitten.
2. Mikä on paheesi?
Irtokarkit. Olen lähes jatkuvasti karkkilakossa, mikä näin nelikymppiselle on kyllä aika naurettavaa.
3. Onko sinulla tai onko sinulla ollut muita kuin liikunnallisia harrastuksia? Mitä?
Nuorena olin useita vuosia partiossa, se oli tosi hyvä harrastus monella tapaa. Valokuvaustakin voisin ehkä sanoa harrastavani, ainakin vähän.
4. Jokaisella on joku elämänviisaus jota noudattaa. Mikä on sinun mottosi?
Olisi hienoa, jos voisin aina kohdella muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan. RoadID:ssäni lukee "No sissy moments"; pyrin olemaan valittamatta ja viemään loppuun sen minkä aloitin.
5. Miten rentoudut ja nautiskelet elämästä kaikkein parhaiten?
Yksinkertaiset asiat ovat parhaita, eli perheen kanssa mökillä tai kotisohvalla. Lukeminenkin rentouttaa, minulla on aina yksi kirja kesken. Luen sitä sängyssä ennen nukahtamista, kesälomalla ehkä myös rantakeinussa mökillä.
6. Mikä on suurin haaveesi jonka aiot vielä toteuttaa?
Vaikea kysymys! Haaveeni ovat melko pieniä mutta toisaalta taas suuria: haaveilen hyvästä elämästä ja siitä, että saan nähdä lasteni kasvavan.
7. Rantaloma, kaupunkiloma vai mökkiloma?
Mökkiloma, jonka lomassa pieni pyrähdys johonkin kaupunkikohteeseen. Ihan pelkälle rantalomalle en lähtisi, mutta vaikkapa Kanarialle tai Mallorcalle pyöräilemään kyllä.
8. Mikä on ehdottomasti paras kuukausi vuodesta, vain yksi ja miksi?
Huhtikuu, kun lumet sulavat ja kevät alkaa olla kunnolla vauhdissa. Johtuukohan se siitä, että olen syntynytkin huhtikuussa?
9. Olet järjestämässä ns. "Neljän tähden illallista". Mikä olisi sinun 3 ruokalajin menusi eli alku-, pää- ja jälkiruoka?
Alkuruuaksi mustajuurikeittoa, pääruuaksi grillattua lohta, uunijuureksia ja uusia perunoita, jälkiruuaksi omanakaurapaistosta ja vaniljakastiketta.
10. Mainitse kolme asiaa joista et luopuisi mistään hinnasta?
Jos asia tarjoittaa jotain tavaraa tai muuta käsinkoskelteavaa, niin vihkisormuksesta, mökistä tai valokuvakansioista lasten vauva-ajalta en luopuisi mistään hinnasta. 90-luvulla meidän lasten ollessa vielä pieniä kuvattiin vielä filmille, ja niiden kehittäminen tuli ihan älyttömän kalliiksi. Varsinkin, kun ei koskaan tiennyt mitä sieltä tulee. Aika harvoin tuli nappiotoksia. Kaiken muun myisin jos joku tarjoisi minulle riittävän paljon rahaa. Pyrin olemaan kiintymättä tavaraan.
11. Mitä osaa eläimet näyttelevät jokapäiväisessä elämässäsi? Mitä eläimiä sinulla on tai haluaisitko ottaa lemmikin ja jos niin minkä?
No sattuipa samanlaienen kysymys kuin Jaanaban setissä. Eläimillä ei ole oikeastaan mitään osaa jokapäiväisessä elämässäni, paitsi ehkä sillä kyyhkyllä jolla on pesä meidän katolla ja jonka ääntelyä iltaisin kuuntelemme. Ei ole lemmikkejä eikä tule.
Aika moni näyttää tähän jo vastanneen, mutta olisi kiva nähdä mitä Arja, Toffe, Jupis, Hartsa ja Elli näihin vastaisivat! Saatte valita ylläolevista 22 kysymyksestä ne, joihin haluatte vastata!
lauantai 11. elokuuta 2012
Vihdoinkin alle kolme tuntia!
Vuosi sitten asetin tälle vuodelle kaksi tavoitetta: perusmatkan triathlon alle kolmeen tuntiin ja puolimaraton alle kahteen. Näistä ensimmäinen toteutui tänään Kuopiossa, kun pääsin maaliin ajassa 2.54.03. Jihuu! Sijoitus kuntosarjassa oli 20/56.
Aamulla oli melko kylmä ilma, ja pukeutuminen kisaan vähän mietitytti. Lopulta päädyin kuitenkn lähtemään kisaan shortseissa ja hihattomassa topissa. Pitkähihaista paitaa olisi vaikea saada päälle heti uinnin jälkeen, kun kroppa on vielä ihan märkä. Irtohihat olin unohtanut kotiin, ne olisin hyvin voinut vaihdossa napata ranteisiin ja kääriä sitten matkan verrella tarvittaessa ylöspäin.
Uinnin alku oli melkoista höykytystä, kun uimareita tuli edestä ja sivusta päälle. Olin ilmeisesti kuitenkin mennyt liian keskelle, reunoilla olisi ollut rauhallisempaa. Rata oli 750 metriä, ja se uitiin kaksi kertaa niin, että välissä piti kiertää rannassa oleva mainoshässäkkä. Uin niin pitkään, että kädet osuivat pohjaan ja lähdin pikaiselle rantavisiitille. Petri sai minut kuvaankin, tässä melkein keskellä kuvaa TYR-märkäpuvussa ja valkoisessa uimalakissa:
Toinen kierros oli jo vähän rauhallisempi, ja pääsin uimaan omaa vauhtiakin suurimman osan matkasta. Uintiaika 29:41 ja sijoitus naisten kuntosarjan 9.
Ekassa vaihdossa märkäpukun lähti melko helposti päältä. Päähän laitoin buffin, kypärän ja ajolasit, jalkaan pyöräilykengät ilman sukkia. Tällä kertaa en edes yrittänyt laittaa hanskoja käteen. Pyörän kanssa piti juosta parisataa metriä asfaltille.
Pyöräilyn aikana ei tapahtunut mitään ihmeellistä. En katsonut niinkään vauhtia vaan seurasin sykettä. Yritin pitää sen noin viisi pykälää anaerobista kynnystä (161) korkeammalla. Reitti oli melko tekninen; paljon kääntymisiä ja vähän mukulakiveäkin. Ajaminen oli tosi kivaa, koko ajan tapahtui ympärillä. Kympin lenkki piti ajaa neljä kertaa, ja meinasin jo seota laskuissakin. Luulin lähteneeni vasta kolmannelle kierrokselle, mutta katsoin, että olin ajanut jo tunnin ja viisi minuuttia. Pakkohan sen kierroksen oli jo olla viimeinen! Varmistin asian Atelta, joka ajoi minua vastaan Saaristotiellä. Pyöräilyaika oli 1.28.01 ja sijoitus pyöräilyssä 20.
Toisessa vaihdoissa laitoin jalkaan sukatkin. Varpaat olivat melko kohmeessa, mutta kyllä ne aika nopeasti juoksussa lämpenivät. Neljä kierrosta mukavan tasaisella reitillä rannassa kuluivat nekin yllättävän nopeasti. Väliaikatietona kuulin Peteltä että kolmen tunnin alittaminen on mahdollista, kunhan vain raastaisin kunnolla loppuun saakka. Lyhyen loppukirin aloitin vasta kolmisensataa metriä ennen maalia. Juoksuaika 56.23 ja sijoitus juoksussa 31.
Maalissa odottivat Petri ja Atte, jonka chippi oli uintikahinoissa pudonnut järveen. Onneksi Petri sai kuitenkin ikuistettua hänen maaliintulonsa. Siitä päättelimme, että Aten aika olisi ollut hyvin lähellä kuvassa näkyvän toisen triathlonistin (543) aikaa 2.43.48.
Kiitos kaikille kannustajille, kisaajille ja kisan järjestäjille hienosta aamupäivästä Kuopiossa! Tunnelma oli hieno ja kaikki järjestelyt toimivat loistavasti.
Olenko jo muistanut mainita, että poikani on nykyään minua paljon pitempi?
Seuraava kisa on Espoon rantapuolikas syyskuussa. Jokohan se kaksi tuntia siellä alittuu?
Aamulla oli melko kylmä ilma, ja pukeutuminen kisaan vähän mietitytti. Lopulta päädyin kuitenkn lähtemään kisaan shortseissa ja hihattomassa topissa. Pitkähihaista paitaa olisi vaikea saada päälle heti uinnin jälkeen, kun kroppa on vielä ihan märkä. Irtohihat olin unohtanut kotiin, ne olisin hyvin voinut vaihdossa napata ranteisiin ja kääriä sitten matkan verrella tarvittaessa ylöspäin.
Uinnin alku oli melkoista höykytystä, kun uimareita tuli edestä ja sivusta päälle. Olin ilmeisesti kuitenkin mennyt liian keskelle, reunoilla olisi ollut rauhallisempaa. Rata oli 750 metriä, ja se uitiin kaksi kertaa niin, että välissä piti kiertää rannassa oleva mainoshässäkkä. Uin niin pitkään, että kädet osuivat pohjaan ja lähdin pikaiselle rantavisiitille. Petri sai minut kuvaankin, tässä melkein keskellä kuvaa TYR-märkäpuvussa ja valkoisessa uimalakissa:
Toinen kierros oli jo vähän rauhallisempi, ja pääsin uimaan omaa vauhtiakin suurimman osan matkasta. Uintiaika 29:41 ja sijoitus naisten kuntosarjan 9.
Ekassa vaihdossa märkäpukun lähti melko helposti päältä. Päähän laitoin buffin, kypärän ja ajolasit, jalkaan pyöräilykengät ilman sukkia. Tällä kertaa en edes yrittänyt laittaa hanskoja käteen. Pyörän kanssa piti juosta parisataa metriä asfaltille.
Pyöräilyn aikana ei tapahtunut mitään ihmeellistä. En katsonut niinkään vauhtia vaan seurasin sykettä. Yritin pitää sen noin viisi pykälää anaerobista kynnystä (161) korkeammalla. Reitti oli melko tekninen; paljon kääntymisiä ja vähän mukulakiveäkin. Ajaminen oli tosi kivaa, koko ajan tapahtui ympärillä. Kympin lenkki piti ajaa neljä kertaa, ja meinasin jo seota laskuissakin. Luulin lähteneeni vasta kolmannelle kierrokselle, mutta katsoin, että olin ajanut jo tunnin ja viisi minuuttia. Pakkohan sen kierroksen oli jo olla viimeinen! Varmistin asian Atelta, joka ajoi minua vastaan Saaristotiellä. Pyöräilyaika oli 1.28.01 ja sijoitus pyöräilyssä 20.
Toisessa vaihdoissa laitoin jalkaan sukatkin. Varpaat olivat melko kohmeessa, mutta kyllä ne aika nopeasti juoksussa lämpenivät. Neljä kierrosta mukavan tasaisella reitillä rannassa kuluivat nekin yllättävän nopeasti. Väliaikatietona kuulin Peteltä että kolmen tunnin alittaminen on mahdollista, kunhan vain raastaisin kunnolla loppuun saakka. Lyhyen loppukirin aloitin vasta kolmisensataa metriä ennen maalia. Juoksuaika 56.23 ja sijoitus juoksussa 31.
Maalissa odottivat Petri ja Atte, jonka chippi oli uintikahinoissa pudonnut järveen. Onneksi Petri sai kuitenkin ikuistettua hänen maaliintulonsa. Siitä päättelimme, että Aten aika olisi ollut hyvin lähellä kuvassa näkyvän toisen triathlonistin (543) aikaa 2.43.48.
Kiitos kaikille kannustajille, kisaajille ja kisan järjestäjille hienosta aamupäivästä Kuopiossa! Tunnelma oli hieno ja kaikki järjestelyt toimivat loistavasti.
Olenko jo muistanut mainita, että poikani on nykyään minua paljon pitempi?
Seuraava kisa on Espoon rantapuolikas syyskuussa. Jokohan se kaksi tuntia siellä alittuu?
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Sitä samaa
Neljä päivää olen lepäillyt sohvalla jaksamatta työpäivän jälkeen tehdä juuri mitään. Päätä vähän särkee ja etenkin nukkumaan mennessä vähän yskittää. Tänään sain kauhean yskänpuuskan junassa kotimatkalla, piti oikein nousta ylös ja mennä junan eteiseen. Silmistä valui vettä ja naaman väri oli punainen. Olisi ollut hyvä olla mukana vettä tai vaikka kurkkupastilleja mutta kun ei ollut. Ei se onneksi ihan koko matkaa kestänyt eikä tarvinnut edes jäädä kesken matkan pois junasta.
Vielä en siis tunne olevani ihan kunnossa, mutta halusin jo päästä liikkeelle, ainakin hetkeksi. Niinpä pyöräilin Lauttasaareen ja takaisin, noin kolmekymmentä minuuttia ilman mitään suurempia ongelmia. Näillä näkymin kisaan lauantaina Kuopiossa perusmatkalla, vaikken ehkä ihan parhaassa terässä todennäköisesti olekaan.
Vielä en siis tunne olevani ihan kunnossa, mutta halusin jo päästä liikkeelle, ainakin hetkeksi. Niinpä pyöräilin Lauttasaareen ja takaisin, noin kolmekymmentä minuuttia ilman mitään suurempia ongelmia. Näillä näkymin kisaan lauantaina Kuopiossa perusmatkalla, vaikken ehkä ihan parhaassa terässä todennäköisesti olekaan.
maanantai 6. elokuuta 2012
Valmistautumista
Ihan niin hyvin valmistautuminen Kuopion kisaan ei ole mennyt kuin olisin toivonut; olen nimittäin ollut kipeänä. Lauantaina oli ehkä vähän lämpöäkin, ja sunnuntaina oli edelleen kurkku ja pää kipeänä. Viikonlopun treenit jäivät väliin sohvalla maatessa, samoin huominen Rykäsy. Työkunnossa olen kuitenkin, ja toivottavasti pääsen kisaamaan lauantaina. Mitään supersuoritusta ei taida kuitenkaan olla odotettavissa, normisuoritusta ja kivaa kisaa lähden tavoittelemaan.
Suunnitelmissa on lähteä ajelemaan Savon suuntaan perjantaina iltapäivällä kahden-kolmen maissa. Olisi hyvä, jos vielä illalla ehtisimme viedä pyörät vaihtoalueelle. Osallistumme molemmat Aten kanssa kuntosarjaan, ja niinpä suunnitelmissa on ajaa takaisin Espooseen jo lauantai-iltapäivän aikana.
Tämä kesä on kyllä kisamielessä ollut tosi kiva, kun kesä-, heinä- ja elokuussa on yksi perusmatkan kisa. Toukokuussa juoksin HCR:n ja lisäksi ilmoittautunut syyskuiselle Espoon rantapuolikkaalle. Lokakuussa olisi vielä tarjolla Vantaan neljännesmaraton, jonka jälkeen olisi lyhyt parin viikon pituinen off-season -kausi ennen Helsinki Triathlonin syysleiriä.
Helsinki City Triathloniin olen viime vuotiseen malliin lupautunut toimitsijaksi. Tällä kertaa sain napattua valokuvaajan tehtävän, ja olen siitä tosi innoissani! Siinä pääsee kivasti liikkumaan koko alueella, ja mielenkiintoisia kuvauskohteita varmasti riittää. Toivottavasti sää suosii tapahtumaa viime vuoden malliin ja fiilis on tapahtumassa tutun korkealla.
Hei kyllä triathlon nyt on trendien aallonharjalla, kun Laura Voutilainenkin treenaa triathlon-kisaan!
Suunnitelmissa on lähteä ajelemaan Savon suuntaan perjantaina iltapäivällä kahden-kolmen maissa. Olisi hyvä, jos vielä illalla ehtisimme viedä pyörät vaihtoalueelle. Osallistumme molemmat Aten kanssa kuntosarjaan, ja niinpä suunnitelmissa on ajaa takaisin Espooseen jo lauantai-iltapäivän aikana.
Tämä kesä on kyllä kisamielessä ollut tosi kiva, kun kesä-, heinä- ja elokuussa on yksi perusmatkan kisa. Toukokuussa juoksin HCR:n ja lisäksi ilmoittautunut syyskuiselle Espoon rantapuolikkaalle. Lokakuussa olisi vielä tarjolla Vantaan neljännesmaraton, jonka jälkeen olisi lyhyt parin viikon pituinen off-season -kausi ennen Helsinki Triathlonin syysleiriä.
Helsinki City Triathloniin olen viime vuotiseen malliin lupautunut toimitsijaksi. Tällä kertaa sain napattua valokuvaajan tehtävän, ja olen siitä tosi innoissani! Siinä pääsee kivasti liikkumaan koko alueella, ja mielenkiintoisia kuvauskohteita varmasti riittää. Toivottavasti sää suosii tapahtumaa viime vuoden malliin ja fiilis on tapahtumassa tutun korkealla.
Hei kyllä triathlon nyt on trendien aallonharjalla, kun Laura Voutilainenkin treenaa triathlon-kisaan!
perjantai 3. elokuuta 2012
Kuopioon!
Lähdemme sittenkin Aten kanssa kisaamaan Kuopioon perusmatkalle reilun viikon päästä. Sain meille huoneen Puijonsarvesta, joka sekin on ihan kisapaikan läheisyydessä. Pete lähtee mukaan kuskiksi, kuvaajaksi ja kannustajaksi. Itse kisasta olen kuullut pelkkää hyvää, ja odotukset ovat siis korkealla. Pajulahden kisa jää nyt sitten väliin.
Eilen kävin juoksemassa reilun tunnin lenkin muutamine lyhyine vetoineen, ja ihmettelin, miksi jalat tuntuvat tukkoisilta ja vauhti on normaaliakin hiljaisempaa. Edellisenä päivänä olimme Peten kanssa pyöräilleet kevyesti tunnin verran Helsingin keskustaan ja takaisin, mutta syy taisi sittenkin olla tiistaisessa tempokisassa. 20 km loppuaika oli minulla 39.07, ja se oikeutti koko porukan viimeiseen sijaan. No, sama sijoitus tuli koettua jo kevään duathlonissa.
Tänään ajelin töihin maantiepyörällä, ja aamulla parasta reittiä etsiessäni kaaduin. Tämä sattui Lauttasaaressa saaren länsipuolen metrotyömaan kieppeillä, kun jäin kuikuilemaan sitä, pääseekö siitä läpi vai ei. Olin jo irroittanut vasemman jalan klossin, mutta harmikseni renkaat pysähtyivät hitaassa vauhdissa kokonaan hiekkaan, ja kaaduin oikealle kyljelle. Ei siinä kuitenkaan onneksi pahemmin sattunut, oikea käsi ja lonkka ottivat vastaan pahimmat iskut. Katsoin nopeasti ympärilleni näkikö kukaan (ei), irroitin vasemmankin jalan polkimesta, nousin ylös ja pudistelin vaatteet hiekasta. Lopuksi vielä suoristin vinoon menneen satulan mukana olleella hienolla työkalulla. Taisikin olla ensimmäinen kerta kun sitä käytin!
Loppumatkasta alkoi tuntua kipua oikean lapaluun tienoilla, ja kävinkin sitten työterveydenhuollossa raportoimassa tapahtuneen ja hakemassa särkylääkkeen. Onneksi kaaduin työmatkalla! Kotimatkan sain ajettua ihan hyvin, vaikka lapaluun tienoolla aina silloin tällöi vihlaiseekin. Lisäksi pientä särkyä tuntuu oikeassa ranteessa ja lonkassa, mutta eiköhän se tästä.
Toivottavasti pääsen jo huomenna taas pyörän päälle, suunnitelmissa on 2,5 tunnin pk-lenkki.
Eilen kävin juoksemassa reilun tunnin lenkin muutamine lyhyine vetoineen, ja ihmettelin, miksi jalat tuntuvat tukkoisilta ja vauhti on normaaliakin hiljaisempaa. Edellisenä päivänä olimme Peten kanssa pyöräilleet kevyesti tunnin verran Helsingin keskustaan ja takaisin, mutta syy taisi sittenkin olla tiistaisessa tempokisassa. 20 km loppuaika oli minulla 39.07, ja se oikeutti koko porukan viimeiseen sijaan. No, sama sijoitus tuli koettua jo kevään duathlonissa.
Tänään ajelin töihin maantiepyörällä, ja aamulla parasta reittiä etsiessäni kaaduin. Tämä sattui Lauttasaaressa saaren länsipuolen metrotyömaan kieppeillä, kun jäin kuikuilemaan sitä, pääseekö siitä läpi vai ei. Olin jo irroittanut vasemman jalan klossin, mutta harmikseni renkaat pysähtyivät hitaassa vauhdissa kokonaan hiekkaan, ja kaaduin oikealle kyljelle. Ei siinä kuitenkaan onneksi pahemmin sattunut, oikea käsi ja lonkka ottivat vastaan pahimmat iskut. Katsoin nopeasti ympärilleni näkikö kukaan (ei), irroitin vasemmankin jalan polkimesta, nousin ylös ja pudistelin vaatteet hiekasta. Lopuksi vielä suoristin vinoon menneen satulan mukana olleella hienolla työkalulla. Taisikin olla ensimmäinen kerta kun sitä käytin!
Loppumatkasta alkoi tuntua kipua oikean lapaluun tienoilla, ja kävinkin sitten työterveydenhuollossa raportoimassa tapahtuneen ja hakemassa särkylääkkeen. Onneksi kaaduin työmatkalla! Kotimatkan sain ajettua ihan hyvin, vaikka lapaluun tienoolla aina silloin tällöi vihlaiseekin. Lisäksi pientä särkyä tuntuu oikeassa ranteessa ja lonkassa, mutta eiköhän se tästä.
Toivottavasti pääsen jo huomenna taas pyörän päälle, suunnitelmissa on 2,5 tunnin pk-lenkki.
keskiviikko 1. elokuuta 2012
Tempoilua
Eilen ajettiin HelTrin 20 km tempo. Kisassa ajettiin sama kahden kierroksen reitti Kuusikselle kuin Rykäsyssä. Mukavasti oli taas kisaajia paikalla, yli neljäkymmentä. Minuutin välein lähdettiin ajamaan. Olin mukana toimitsijana, ja siksi lämmittelyt jäivät liian vähälle. Tavoite oli ajaa alle 40 minuutin ja siinä taisin juuri ja juuri onnistua. Tarkat tulokset ilmestynevät aikanaan HelTrin nettisivuille.
Olen vähän pohtinut uudelleen Pajulahden kisaan osallistumista. Se on vähän hankalaan aikaan, sillä edellisenä päivänä meillä on tyttären rippijuhlat. Heti seuraavana aamuna anivarhain kisaan lähteminen tuo viikonloppuun liikaa stressiä. En ehtisi edes kisaonfoon, kun sekin on lauanatai-iltana. Haluaisin lauantaina nauttia juhlasta ja keskittyä siihen enkä miettiä kamojen pakkaamista, syömisiä ja muita kisaan liittyviä juttuja. Meille on vielä sunnuntai-iltanakin tulossa vieraita.
Eilen vähän innostuin Kuopion kisasta, mutta siellä on hotelli jo täynnä ja pitkä matka muutenkin vähän mietityttää. Joku kiva perusmatkan kisa loppukauteen olisi vielä kiva saada, mutta juuri nyt näyttää vähän huonolta.
Olen vähän pohtinut uudelleen Pajulahden kisaan osallistumista. Se on vähän hankalaan aikaan, sillä edellisenä päivänä meillä on tyttären rippijuhlat. Heti seuraavana aamuna anivarhain kisaan lähteminen tuo viikonloppuun liikaa stressiä. En ehtisi edes kisaonfoon, kun sekin on lauanatai-iltana. Haluaisin lauantaina nauttia juhlasta ja keskittyä siihen enkä miettiä kamojen pakkaamista, syömisiä ja muita kisaan liittyviä juttuja. Meille on vielä sunnuntai-iltanakin tulossa vieraita.
Eilen vähän innostuin Kuopion kisasta, mutta siellä on hotelli jo täynnä ja pitkä matka muutenkin vähän mietityttää. Joku kiva perusmatkan kisa loppukauteen olisi vielä kiva saada, mutta juuri nyt näyttää vähän huonolta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)