Nälkä ja väsy

Viime sunnuntainen pitkä pyörälenkki on tuntunut kropassa koko viikon väsymyksenä ja nälkänä. Vielä torstainakin otin jälkkäriksi pannarin, hilloa ja kermavaahtoa, vaikka yleensä syön työpaikkalounaalla vain salaatin ja pääruuan. Taisi siis kuitenkin tulla ajettua vähän turhan pitkä siivu. Lauantaina skippasin juoksutreeninkin, kun olin niin väsynyt. Koko viikkona en ajanut töihin pyörällä; työmatkapyöräilypäivienkin määrä näyttää sekin olevan aika hyvä indikaatio treeniväsymykselle.

Helsinki Triathlonin perjantaisesta kuntopiiristä en olisi tällä viikolla jäänyt pois mistään hinnasta. Treenit olivat alkaneet jo viikkoa aikaisemmin, mutta ne jätin väliin Viikin vitosen juoksun vuoksi. Olisi ehkä tullut kropalle vähän liikaa järkytystä ennen pientä kisaa. Alkuun teimme pitoja ja sitten kiersimme matolta matolle 18 eri liikkeen verran, joita kaikkia tehtiin 30 sekuntia. Lauantai-aamuna ehdinkin jo sanoa Petelle, ettei kuntopiiri tunnu missään. Hän vain naureskeli ja sanoi ajatelleensa viikkoa aikaisemmin aamulla ihan samoin ja lupasi, että kyllä se sitten iltapäivällä ja seuraavana päivänä tuntuu. Ja niin tuntuikin. Ihana DOMS!

Olimme reilun vuorokauden Peten kanssa kahdestaan mökillä, ja lapset jäivät kotiin ensimmäistä kertaa yöksi kahdestaan. Juoksimme molemmat tänään pitkät lenkit, Pete vähän pitemmän kuin minä. Juoksin ensin tunnin melko mäkistä reittiä ja sitten 30 minuuttia vähän reippaammin tasaisemmalla. Reippaamman vauhdin määrittelin sykkeen perusteella. Keskisyke oli 163, ja se reippaampi vauhti 5.43 min/km. Sillä jo vähän kolkuteltaisiin kahden tunnin rajaa puolimaratonilla. Joitakin sekunteja pitäisi vielä saada km-vauhdista pois, ja sitten pitäisi vielä jaksaa sitä vauhtia puolen tunnin sijaan kaksi tuntia. Saa nähdä, miten Espoon rantapuolikkaalla käy viikon päästä, tiukassa se on se 2 h.