Taas liikkeellä

Huh, mikä vatsapöpö! Viiden päivän sairastelun jälkeen pääsin tolpilleni ja samantien töihin tänään tiistaina. Torstaina ja perjantainakin lähdin töistä kotiin kesken päivän, ja perjantaina nousi kova kuume. Vatsa on edelleen vähän herkkänä, ja sushilounas sai sen vähän kiukuttelemaan taas. Töissä on muutama muukin sairastunut ilmeisesti samaan tautiin, olisiko norovirusta. En oksentanut kertaakaan, mutta kuume oli kova ja olo sellainen inhottavan etova koko ajan niin, etten voinut syödä oikein mitään. Ja vatsa oli tietysti ihan sekaisin, eikä pahimmillaan vesikään pysynyt sisällä muutamaa hetkeä pitempään.

Kipeänä to-ma ei askelia paljon kertynyt. 

Syyskauden juoksutreenien huipentuma, puolimaraton, jäi taudin takia juoksematta. En taida etsiä tilalle mitään toista kisaa, koska kelit ovat jo mukavan lumiset ja kisainto taisi hävitä samaa vauhtia pitävän alustan kanssa. Marraskuu on muutenkin varattu oman mielen mukaan tapahtuvalle liikunnalle ilman varsinaista treeniohjelmaa. Täytyy nyt ottaa vähän kevyemmin, kun vielä voi ennen kunnon treenien alkamista taas joulukuussa.

Loppuvuoden sunnuntai-illoille taisi löytyä mukavaa tekemistä, kun tuli mahdollisuus lähteä mukaan tutun valmentajan uintitreeneihin. Nyt syksyllä en ole missään ohjatussa uinnissa käynytkään, ja muutenkin uintia on ohjelmassa ollut melko vähän. Ihan kiva taas satsata välillä siihen. Iho on kyllä nyt ollut ihan loistavassa kunnossa, ja jossain vaiheessa taisin yhdistää sen uinnin vähenemiseen.

Uintireppu Leppävaaran hallissa. Kyllä motivoi!

Ensi viikonloppuna olisi ihan mahtavaa päästä jo hiihtämään! Oittaalla on ilmeisesti jo 750 metrin latukin valmiina. Sellainen pieni murhe tietysti nostaa myös päätään, että meillä on mökillä vielä laituri ja soutuvenekin järvessä. Ehkä niillekin pitäisi ehtiä tehdä jotain...