"I don't need this exercise"

Joltain uintikurssilta on jäänyt mieleen pieni tarina siitä, kun valmentaja kertoi yhden suuren suomalaisen yhtiön henkilökunnalle vetämällään uintitekniikkakurssilla teettäneensä jotain vähän vaikeampaa drilliä. Yksi osallistujista oli kieltäytynyt tekemästä sitä sanoen "I don't need this excercise", eli en tarvitse juuri tätä treeniä. Muistaakseni valmentaja kertoi tästä hieman tuohtuneena, sillä yleensä varmaan ne vähän vaikeammat jutut ovat niitä, mitä nimenomaan kannattaisi tehdä. Ja mitä siitäkin tulisi, jos kaikki osallistujat tekisivät vain niitä juttuja, jotka tuntuvat kivoilta?

En oikein ymmärtänyt, miksi joku ei tekisi jotain tiettyä uintiharjoitusta, niissähän on tarkoitus oppia taas jotain uutta. Tietysti olen ehkä vähän jäävi puhumaan tästä asiasta uinnin yhteydessä, sillä tykkään drilleistä melkein enemmän kuin ihan perusvaparista. Jos en jotain ole ekalla kerralla osannut, olen sitten opetellut omalla ajalla, kunnes alkaa sujua.

Pari viikkoa sitten Petrin kanssa juttelimme, että alkavalla kaudella minun varmaan kannattaisi keskittyä juoksutreeneihin, kun minulla on varmasti ajallisesti eniten voitettavaa juuri juoksussa. Siinä samassa yhteydessä hän sitten muistutti, että olimme saaneet valmentaja-Teemulta jo vuosi sitten ohjeeksi juosta aina kuntosalitreenin jälkeen loppuverraksi 10 minuuttia matolla. Jotenkin olin kuitenkin saanut itseni vakuutettua siitä, että minun kannattaisi tehdä selkää vahvistavia liikkeitä sen aikaa, kun Pete juoksee sitä ohjeiden mukaista loppuverraa.

Esport Expressin pukkari.

Kun tajusin, miten olin rakentanut vääränlaisen loppuverrarutiinin vältellääkseni juoksua, tuli jopa vähän nolo olo. Sitä rutiinia kun ei sitten koko kaudella tullut enää kyseenalaistettua, vaikka ihan samasta "I don't need this exercise" - ajattelusta lopulta taisikin olla kyse. Onneksi on puoliso, joka osaa nätisti sanoa, että kannattaisi varmaan aloittaa se juoksun parantaminen noudattamalla jo saatuja ohjeita eikä turhaan miettiä jotain uusia kommervenkkejä. Niinpä minäkin olen kiltisti jo pari viikkoa aina kuntosalitreenin päälle juossut 10 minuuttia matolla.

Viime vuonna juuri näihin aikoihin poikamme kotiutui armeijasta reservin vänrikkinä. Suomen itsenäisyys ja varsinkin sen puolustaminen oli hänen armeija-aikanaan mielessä lähes joka päivä. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Poika ja vanhempansa Santahaminan sotkussa noin vuosi sitten.
Minulla oli varmaan korkokengät, kun näytän Peteä pitemmältä.