lauantai 17. joulukuuta 2016

Maastopyörällä Helsingissä

Tällä viikolla alkoi määrätietoinen treenailu reilun kolmen kuukauden tauon jälkeen. Reilun viikon flunssan jälkeen aloittelin varovasti torstaisella aamu-uinnilla UTORin (Uinnin tukiopetusryhmä) kanssa. Ohjelma oli ihan supersimppeli: 500 alkuverra, 500 lättäreillä, 500 pullarilla, 500 lättäreillä ja pullarilla, 500 loppuverra. Vaparia vaan, paitsi mausteeksi muistaakseni ainakin loppuverrassa jonkin verran selkääkin.

Ostin uudet Speedon uimalasit vahvuuksilla. Jotenkin ne vaan aina hörppäsivät vettä, ja silmäni olivat punaiset ja kipeät koko loppupäivän. Kokeilen vielä vaihtaa nenäkappaleen pienempään, toivottavasti se auttaa.

Perjantaina kävimme taas salilla, ja treenasimme uudelle ohjelmalla. Johan tässä melkein vuosi menikin edellisillä liikkeillä, tosin toistot ja painot vaihtuivat aina tilanteen mukaan. Nyt oli vähän enemmän liikkeitä vapailla painoilla, mistä tykkäsin kyllä kovasti.

Tänään pääsin pitkästä aikaa maastopyöräilemään. Sitä ennen sain Peteltä apua talvirenkaiden vaihtamiseen. Minulla on jo useamman talven olleet samat Schwalben Marathon Winterit, ja kai niillä vielä ainakin tämän talven ajelee. Ne kesärenkaat sen sijaan olivat parhaat päivänsä jo nähneet, ja vein ne samantien roskikseen. Turha niitä on varastossa ensi kesään saakka säilytellä.

Ajoin Lauttasaaren kautta Helsingin keskustaan ja sieltä taas pohjoista reittiä kotiin Kuusi- ja Lehtisaaren kautta. Aika sumuista oli alkumatkasta siellä, missä meri oli vielä auki. Pari kivaa uutta hiekkatiepätkääkin löytyi. Helsingin keskustassa oli mukavan näköistä joulupöhinää.



Lauttasaaressa oli sumuista.

Reilun tunnin ajon jälkeen alkoi varpaita paleltaa. Talvipyöräilykengät ovat olleet hankintalistallani jo aika monta talvea, mutta en ole saanut aikaiseksi sellaisia ostaa. Luulen, että ainakin työmatka-ajoa tulisi enemmän, jos ei tarvitsisi palella. Maastopyöräilykenkäni ovat jotkut ikivanhat muoviset Shimanot, jotka eivät pysy tarpeeksi lämpiminä edes neopreenikengänsuojien sisällä.

Samoin Merikadulla.

Ilokseni muuten huomasin (vasta nyt!), että Stravaan on jo syyskuusta saakka siirtynyt oikein myös uintitreenien kesto ikivanhasta sykemittaristani, Suunto Ambit2 S:stä. En vieläkään oikein osaa päättää, mitä sen mittarihankinnan kanssa pitäisi tehdä. Mielelläni vaihtaisin uudempaan Suuntoon, mutta Spartan ei vielä oikein vakuuuta. Garminin leiriinkään ei haluttaisi lähteä, kun olen kuullut, ettei Stages-wattimittari välttämättä toimi kaikkien Garminin kellojen kanssa. On sekin tietysti yksi vaihtoehto, että jatkan myös ensi kesän nykyisellä kombollani Ambit2 S ranteessa + Garmin Edge 500 tri-pyörässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti