Perinteistä ja vapaata

Olipa mahtava hiihtokeli tänään Oittaalla! Heräsimme Petrin kanssa jo seitsemän jälkeen ja lähdimme hiihtämään ennen yhdeksää. Perinteistä mentiin, ja onneksi latua oli jo useampi kilometri ettei tarvinnut ihan miniympyrää kierrellä kuten kaksi viikkoa sitten. 

Hiihdin viisi kierrosta metsälenkkiä, yhteensä 17 kilometriä. Pakkasta oli viitisen astetta ja välillä aurinkokin pilkahteli pilvien lomasta. Ensimmäisillä kierroksilla ladulle mahtui ihan hyvin, mutta kymmenen jälkeen porukkaa alkoi olla jo melkoisesti. Yhdessä ylämäessä otin alla olevan kuvankin, josta näkee ettei ihan yksin tarvinnut hiihdellä.

Joka kierroksella ladulla oli enemmän porukkaa. Tässä jo melko ruuhkaista.

Kierrosten välillä pysähdyin aina hetkeksi juomaan ja sitten taas matka jatkui. Hiihtäessäkin yritän pitää sen kymmenisen metriä väliä edellä menijään, etten ihan kannoilla hiihtelisi. Tänään ei jonohiihtelyltä voinut viimeisillä kierroksilla enää välttyä mutta pysyipähän ainakin syke helposti peruskestävyysalueella.

Perjantaina olin vapaan hiihtotavan peruskurssilla Paloheinässä, ja ihan eri silmin tuli nyt katseltua niitä ohi suhahtelevia luisteluhiihtäjiäkin. Kurssi jatkuu vielä ensi perjantaina, ja silloin toivottavasti ehdimme hiihtää puolentoista tunnin aikana enemmän kuin sen reilut 3 kilsaa mikä perjantaina meni. Kurssilla oli mukavaa, opettaja oli ammattitaitoinen ja koska meitä oli ryhmässä vain neljä, saimme paljon henkilökohtaista opastusta. Parasta oli se, kun kurssin päätteeksi saimme omaa vauhtia kiertää kilometrin lenkin; pahinta taas ylämäki, kun suksi ei meinaa millään liukua!

Muuten tämä viikko on mennyt lähinnä uidessa: tiistaina Tapiolassa, torstaina Pirkkolassa seuran treeneissä ja eilen Märskyssä. Tapiolassa käyn useimmiten silloin kun olen menossa uimaan yksin. Se on niin hieno halli ja jotenkin sopivan pieni, suosikkini kaikista. Olen osallistunut siellä parille tosi hyvälle kurssillekin; ensin vapaauinnin perustekniikkakurssille ja sen jälkeen vielä triathlonuintikurssille. Triathlonkurssi oli hieno; osallistuin sille Petrin kanssa ja tutustuimme moneen mukavaan tyyppiin joiden kanssa edelleen treenaamme. Tapiolan uimahallin huono puoli on, että uimareille on yleensä varattu vain kaksi rataa. Kuten lähes aina, nopeiden radalla oli paljon uimareita. Välillä päädyssä seisoi porukkaa koko radan leveydeltä, eikä kääntymään meinnannut päästä lainkaan. Fiilistä se ei kuitenkaan onneksi pahemmin haitannut.