Viikon topit (ja yksi floppi)

Paljon on hommaa mahtunut tälle viikolle, ja joitakin oivalluksiakin.

Tiistai-iltana Kaisa Lehtonen piti ravintoluennon Espoon Tapioiden juoksu- ja maratonkoululaisille. Sen jälkeen jäi vähän sellainen fiilis, että mitä jos kehitystäni eniten rajoittava tekijä ei olekaan treenin tai unen määrä vaan riittävä ravinto. Kisapäivien energiansaantia olen miettinyt ja suunnitellut paljonkin, mutta muuten voi olla että lähes kaikkina muina päivinä olen syönyt liian vähän. Päätin lopettaa nirsoilun ruuan kanssa ja alkaa syödä enemmän ja täsmällisemmin. Muutaman päivän onkin ollut ihan energinen ja jaksava olo.

Keskiviikkona olin ekaa kertaa perhosuinnin tekniikkakurssilla Tapiolan uimahallissa. Kurssilla on Mintun ja minun lisäksi kaksi muuta naista, joista vain toinen oli ekalla kerralla paikalla. Melkein yksityisopetusta siis, ihan mahtavaa! Ekalla kerralla tehtiin potkuja pääasiassa räpylöillä. Koko kroppa pitäisi kuulemma saada mukaan, nyt teen potkut liikaa vain lantiolla.

Torstai-aamuna oli töissä bisnes-joogaa, jossa ei tullut hiki eikä ollut tarkoituskaan. Toivottavasti tästä tulisi pysyvä juttu, tuntui niin kivalta vielä illalla uintitreeneissäkin yläkropassa. Oli kyllä ihan huippupäivä, kun uintitreeneissäkin tehtiin delffaripotkuja ja killeriä eli lempijuttujani. Viikon iloisin hetki sattui myös samalle päivälle, kun varusmiehemme pääsi torstaina kolmen päivän lomalle kotiin.

Perjantaina kävin heti aamusta salilla Kampin Motivuksessa. Se on hyvä paikka, sillä sinne voi mennä kertamaksullakin. Mokasin kuitenkin sen nirsoilu-päätökseni, kun söin vain banaanin ennen treenejä. (Tämä oli se floppi). Kyykkyjä, penkkipunnerruksia ja maastavetoja ja vähän jotain muutakin pientä tein nelisenkymmentä minuuttia ennenkuin iski pieni heikotus ja iso nälkä, jonka taltutin runsaalla aamiaisella Kampin Beanie-kahvilassa.

Eilen lauantaina aamu-uinnin ja Uppopullassa syödyn lounaan jälkeen kävimme hakemassa Peten pyörän huollosta Velo & Oxygenin Puhoksen liikkeestä. Minun pyöräni on vielä työn alla, eikä onneksi haittaa odotella sitä vielä jokunen päivä. Itä-Helsingin retken jälkeen uppouduin siivoamaan kirjahyllyä, ja aika monta metriä kirjoja joutaisi nyt jonnekin divariin myytäväksi. Saa nähdä, kelpaako. Jotain uuttakin luettavaa löytyi. Illalla kävin vielä juoksemassa. Nyt maaliskuussa juoksukilsoja on kertynyt jo enemmän kuin uintikilsoja!

Tänään kävin itsekseni ajelemassa maantiepyörällä lähes saman lenkin kuin ajoimme porukalla viikko sitten. Lenkki lyheni muutamalla kilsalla, kun ajoin autolla Oittaalle saakka. Yllättävän hyvin pysyin lämpimänä, vaikka lenkin aikana olikin muutama aste pakkasta ja jonkin verran tuultakin.

Nousua ei ihan varmasti ollut 1930:ä metriä, vaikka tuossa alla Strava-kuvassa niin näyttää lukevankin. Oli sitä kuitenkin ihan riittävästi vielä perjantain kyykyistä kipeille reisille!