Jos jätetään laskuista parin tunnin maastopyöräily Moabissa, tuli pyöräilyyn melkein huomaamatta kuukauden tauko. Pete on ajanut ahkerammin, on varmaan hieman innoissaan BePro-wattimittaristaan.
No, kyllä minäkin tykkään omasta Stagesistani. Tiistaina sille oli taas käyttöä, kun ohjelmassa oli noin tunnin treeni eri tehoalueilla.
 |
| Näin se pyörätreeni eteni. |
Treeni lähti käyntiin ihan ihmeellisessä euforiafiiliksessä; polkeminen tuntui tosi kivalta ja minulla oli todella onnellinen olo. Hymyilytti vaan, ja laitoin musiikkia kovemmalle, kun siellä lauloi Christina Aguilera "I just wanna feel this moment". Ikkunasta tuli sopivasti viileätä ilmaa, vesipullo oli käden ulottuvilla, saunassa oli pieni uusi patterivalo, wattimittari näytti kaikki tarvittavat lukemat, lapset olivat kotona, ruoka oli valmiina - kaikki oli vaan niin kertakaikkisen hyvin juuri siinä hetkessä.
Tiesin tietysti, että kyllä se hymy loppua kohden hyytyy ja niin kävikin viimeistään kun piti rypistellä voi kertaa minuutti anaerobisella alueella. Tulevasti plussan puolelle jäi kyllä se treeni.
Sekin varmaan vaikutti hyvään fiilikseen, että olin aikaisemmin päivällä osteopaatin luona, ja hän sai yläselän jumit pois. Kyseli oikein, että onko uinti kulkenut viime aikoina. Onhan se ihan ookoosti mennyt, mutta parempiakin vauhdin kokemuksia minulla on altaassa ollut.
Uinnin kulkemisesta sain kokemusta eilen Heltrin treeneissä, kun vaan väsytti ja piti väkisin puristaa pääsarjassa 2*10*50 + 5*50 kolmosalueella. Välillä tuntui jopa siltä, että haluaisin jättää uintitreenin kesken, mutta jaksoin kuitenkin loppuun. Yleensä on ollut vähän kulkevampi olo.
Edellispäivänä olin käynyt juoksemassa tunnin Esport Arenalla, ja mukaan piti ujuttaa kymmenen 50 metrin vetoa kävelypalautuksin. Noh, vedot muistin mutta kävelypalautuksia en. Olisi pitänyt kerrata treeni vielä pukkarissa, mutta oli liian kiire treenaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti