Reitin alkupäässä on iki-ihana Otaniemen rantapätkä, jonka varrella on mm. teekkarien rantasauna. Aika monta kertaa sen ohi tullut juostua ja pyöräiltyä reippailuvuosien varrella. Terassia on laajennettu, ja saunan pihaan on ilmestynyt myös palju. Tänä vuonna olen seuraillut juhlintaa ohijuostessani vähän erilaisin silmin varsinkin silloin, kun olen tiennyt oman pojan olevan mukana teekkaritouhuissa.
Eilen illalla saunalla oli sillis, ja jostain oli paikalle kärrätty lunta pientä lumilautailurinnettä varten. Juostessa en malttanut pysähtyä kuvaamaan, mutta korjasin tilanteen tänään maastopyörälenkillä. Lunta oli onneksi vielä jonkin verran jäljellä. Tuo musta putki ylärinteessä oli joku reilintapainen ja vielä eilen puoliksi lumen peitossa. Kaikkea ne teekkarit keksivätkin!
Rantaraitti on kyllä ihan mielettömän hieno ulkoilureitti! Rannassa eteen avautuu toinen toistaan hienompaa merimaisemaa, ja pudonneet lehdet rapisevat kivasti renkaiden alla. Parissa paikassa piti rappusten vuoksi kiertää vähän kauempaa, mutta muuten meno oli kivan rentoa ja helppoa.
 |
| Tässä taas yhdet rappuset Soukassa. |
Kotiin ajoimme pohjoista reittiä Kauklahden kautta. Yhdessä Espoon vaarallisimmista risteyksistä (siinä Ikean kulmalla) olisi Turun moottoritieltä tullut auto ajanut päälle kolmion takaa, jos emme olisi jarruttaneet. Näytti juttelevan puhelimessa se komion takaa eteen ajanut kuljettaja, pah!
Bembölen kahvituvalla pidimme pienen kahvittelutauon. Ensimmäisen kerran kävimme siellä vajaat 22 vuotta sitten ennen Jorvissa tehtyä ultraäänitutkimusta, kun odotin esikoistamme, sitä edellä mainittua teekkaria. Silloin oli aika jännää, mutta onneksi kaikki oli silloin ja on edelleen tosi hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti