Nyt kun ohjelmassa on ollut vähän kovempia juoksutreenejä, esimerkiksi 200 ja 1000 metrin vetoja, ovat pohkeet alkaneet kiristää.
Muutama treeni jo muutettiinkin sauvakävelyksi juoksun sijaan, mutta siitä tuli kantapäihin ja oikeaan kämmeneenkin rakko. Kaikkein eniten sauvakävelyssä tökkivätkin eniten just ne sauvat. Mokomat tikut alkoivat ärsyttää jo vajaan tunnin kävelyn jälkeen.
Tällä viikolla sain vaihdettua sauvakävelyn työmatkapyöräilyyn ja puolen tunnin hipsuttelulenkkiin ja oli kyllä paljon kivempaa. Jouduin tosin kerran pysähtymään pohkeita venyttelemään.
Tänään pääsin vihdoin osteopaatin käsittelyyn. Selvisi, ettei pohkeissa sen kummemmin ollutkaan mitään vikaa tai jumia, vaan koko takaketju (alaselkä, takareidet, pohkeet) on kireä. Osteopaatin käsittely varmasti auttoi asiaa, ja myös omatoiminen venyttely kuulemma kannattaa. Se on taas jäänyt liian vähälle.
Pikkuhiljaa kropan pitäisi myös alkaa tottua vähän ahkerampaan ja kovempivauhtiseen juoksuun. Toivottavasti näin käy vielä ennen Rautaveden puolimaratonia 5.11.!
Nyt illalla kävin juoksemassa pimenevällä Otaniemen urheilukentällä 200 m vetoja. Taisi osteopaatti saada takaketjun vähän parempaan kuntoon, kun nopein veto oli melkein seitsemän sekuntia nopeampi kuin edellinen ennätys ja itselle kovavauhtiseen juoksuun lähteminen oli kerrankin helppoa! Ennätyssarjaa olen tosin alkanut kerätä vasta tänä syksynä. Aika kivalta tuntuu tuo kelloa vastaan juokseminen, etenkin silloin kun se sujuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti