sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Suunto Spartan Ultra -käyttökokemuksia

Olen aika säästeliäästi hankkinut uusia sykemittareita. Yhdeksän vuoden aikana minulla on ollut käytössä vain muutama laite: ensimmäiset pari vuotta joku Polarin laite, jonka mallia en enää muista, sitten Suunto Ambit2 S ja nyt uusimpana hankintana Suunto Spartan Ultra. 

Päädyin ostamaan Spartanin kolmesta syystä: pitkä toiminta-aika, kotimaisuus ja Movescount, jossa minulla oli jo useamman treenivuoden datat tallennettuna. 

Noin kuukausi sitten kävin Amerin konseptimyymälässä ostoksilla. Ihan viime metreille mietin, että Ambit3 voisi myös olla vaihtoehto, koska olin lukenut ja kuullut Spartanin ohjelmistossa olevan vielä melko paljon korjattavaa. Spartaniin kuitenkin lopulta päädyin. 

Ensimmäisten uintitreenien jälkeen oli jännä katsoa uinnin sykedataa. Yllätyin siitä, kuinka korkealle syke oli noussut - jotenkin olin ollut siinä käsityksessä, että se olisi jotenkin matalamman sykkeen hommaa. Ei näytä olevan: 

 

Alkuverran jälkeen vähän potkuja, sitten lyhyt pyramidi eri vauhdeilla, neljä samanlaista kovempaa settiä ja loppuun 50 metrin vetoja - treeni näyttää onnistuneen tosi hyvin.

Pyöräillessä olen pitänyt mittaria ranteessa. Minulla on edelleen käytössä myös Garmin EDGE 500, josta on ajon aikana helpompi katsella watteja - se kun on kiinni aika-ajotangossa. Sykettä siinä ei näy, koska käyttämäni Suunnon sykevyö ei ole sen kanssa yhteensopiva. Se ei oikeastaan haittaa, koska ajan kuitenkin wattien mukaan ja sykkeen näen tarvittaessa rannetta kääntämällä. 

Spartan ja Stages-wattimittari näyttävät toimivat yhdessä moitteetta eikä yhteys pätki. Vain ekalle Mallorcan-lenkille lähdettäessä tuli ongelma: kun yritin kalibroida wattimittarin, sykemittari kaatui ja sain sen käyntiin vasta tunnin ajon jälkeen ensimmäisen pysähdyksen aikana. Se harmitti ja ehdin jo miettiä, että mitä tästä oikein tulee.

Toisen kerran petyin, kun Spartan kyykähti pitkän lenkin loppupuolella. Alcudian rantatiellä huomasin ykskaks, että ranteessa näkyy vain kello, ei enää syketietoja tai reittiä kuten olisi pitänyt. Onneksi siinä vaiheessa en enää ollut sykemittarin reittiohjeiden varassa. Akkua oli jäljellä yli 30 %, joten siitä ei voinut olla kysymys. 

Molemmilla kerroilla Spartanin ongelmiin on auttanut buuttaus eli ylimmäisen napin painaminen 12 sekuntia tai pitempään.

 

Juoksulenkeillä kaikki on toiminut kuten pitääkin. Värinähälytys on minulle kiva uutuus, kun piippaukset esimerkiksi kilometrin päättymisen merkiksi ovat joskus jääneet liikenteen melun takia huomaamatta.

Koska minulta on jäänyt yksi sykemittarisukupolvi kokonaan väliin, olen iloinnut Spartanin myötä myös siitä, että saan siirrettyä treenit Movescountiin kännykän Bluetooth-yhteydellä. Ambit2S piti aina synkkausta varten liittää tietokoneeseen. Tykkään myös Movescountin kännykkäsovelluksesta, kommentit on kiva kirjoittaa sinne tuoreeltaan heti lenkin jälkeen.

Käytän Spartanin jatkuvasti rannekellona. Koska se on koko ajan ranteessa, siitä on tullut minulle nopeasti tärkeä ja pieni merkki siitä, mitä teen vapaa-ajalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti