Olipa kiva joogata tänään Liisan opastuksella - ihan eri meininki kuin parilla ensimmäisellä kerralla. Vähän eteenpäin pääsimme myös astangajoogan ensimmäisessä sarjassa. Muutamat hypyt tuntuivat selässä, mutta ne liikkeet voi myös askeltaa, joten ei hätää. Tytär ei oikein ole innostunut joogasta yrityksestä huolimatta ja päätti lopettaa alkeiskurssin kesken. Harmi, olisin toivonut tästä meille yhteistä harrastusta, keksitään tilalle jotain muuta kivaa.
Aittahommat ovat edenneet niin, että keittiökamppeet on nyt irroitettu, ja ne tullaan hakemaan tiistaina. Keskiviikkona on sitten siirtopäivä. Mittailimme tänään tallin pihalla etäisyyksiä aidasta puuhun ja takaisin. Mökillä räystäineen on leveyttä reilusti yli 5 metriä ja kapein paikka tallin pihassa on mittaustemme mukaan 4,8 metriä. Voi tehdä tiukkaa, jos yleensäkään mahtuu. Nyt ei voi kuin toivoa, että siirtokuljetuksen miesten kikkaboksista löytyy tähän kiperään tilanteeseen ratkaisu.
Jatkatko itse kuitenkin alkeiskurssin loppuun?
VastaaPoistaMää tykkäisin kans joogasta ja toivon, että se joskus vielä tulee mukaan kuvioihin.
Joo, jatkan kurssin loppuun ja todennäköisesti siitä eteenpäinkin. Töissä olisi kanssa astangajoogaa kerran viikossa, ja lisäksi Helsingin Astangajoogakoulu on ihan työpaikan lähellä, jos en jatkossa sunnuntaisin pääse tunnille.
VastaaPoistaHarmittelin sun edellisiä joogakokemuksia ja toivoin että saisit hyvän ohjaajan takaisin. Moni juttu on niin ohjaajasta kiinni!
VastaaPoistaOon itse käunyt hatha-joogassa, joka on "iisinpää" kuin astanga. Sitä on helpompi tehdä kotonakin slloin tällöin.
Nuoren levottoman sielun ymmärrän hirmuisen hyvin, ettei kiinnosta. Nuorille pitää olla enemmän menoa!
Päivikki, hyvä ohjaaja on kaiken a ja o varsinkin joogassa. Ja kyllä melkein arvasin, ettei tytär innostu joogasta, mutta nyt on sitäkin kokeiltu. Joku vähän vauhdikkaampi laji olisi tosiaan hänelle omiaan.
VastaaPoista