OCIL

Nyt elellään kevän tärkeimpiä viikkoja treenaamisen kannalta, ja paljon on ollutkin tekemistä sekä treenirintamalla että muutenkin elämässä. Jotenkin tuntuu siltä, että kaikki kiva vaan sattuu samaan aikaan. Tytär täyttää parin päivän päästä 15 vuotta, ja kutsui meille mökille kuusi hyvää ystäväänsä. Meillä oli Peten kanssa agendalla laittaa keittiön kaappien ovet ja kamppeet paiklleen, pestä terassit, saada vede vesille, ajaa nurmikko, hakea tyttöjä Kivihovin bussipysäkiltä mökille, kantaa uusi senkki paikalleen, käydä pyöräilemässä ja avata avovesiuintikausi. Kaikissa muissa onnistuttiin paitsi viimeisessä, ihan totta!

Eilen ajoimme reilun 50 kilsan lenkin meiltä Sammatin ja Karjalohjan suuntaan. Voimatreeniä tehtiin isolla vaihteella ja loppuun ajeltiin jonkin matkaa kisavauhtia. Karjalohjalle päin on kivat mutta melko kapeat tiet. Kerrankin seurasin hämmästellen, miten yksi autoilija päätti Muuli-peräkärryineen ohittaa Petrin juuri kun vastaankin tuli auto. Samanmerkkisiä taisivat olla sekä autoilija että kärry.

Tänään ohjelmassa oli pitkä pk-lenkki, ja Pete olikin katsonut sopivan lenkuran valmiiksi. Sillä oli pituutta 113 kilsaa, ja joku pätkä ajettiin historiallisissa maisemissa Hämeen Härkätietäkin. Peten Sports Tracker tallensi koko matkan, mutta näyttää vähän pitempää matkaa ja alhaisempaa keskinopeutta kuin pyöräni mittari. Petellä on nyt sen verran parempi vauhti kuin viime vuonna, että peesatessa saan olla tarkkana etten putoa kyydistä. Huomasin hyväksi taktiikaksi vaihtaa itsekin isommalle vaihteelle heti, kun hän menee aeroasentoon. Alamäissäkin pitää pysytellä tosi lähellä, kun eroa voi alkaa tulla tosi nopeasti. Lenkin jälkeen juoksimme vielä vartin normipökkelyys jaloissa.

Järvessä olen kyllä käynyt muutamaankin otteeseen, mutta toistaiseksi ilman märkäpukua. Itsekin ihmettelen, että kuinka tässä näin kävi. Märkkäri on kyllä mukana, mutta eilen ohjelmaa oli niin paljon ja tänään energiat pyörälenkin jälkeen niin vähissä, että kävin molempina päivinä vain pulahtamassa. Ensimmäinen kunnon avovesiuinti antaa siis vielä odottaa itseään. Eiköhän se ensi viikolla kuitenkin jo toteudu.

Tiedätkö jo, mikä on MAMIL? No, me oltiin tänään OCIL (Old Couple in Lycra), kun pyörittiin Somerolla kyselemässä tietä. Pete sai reittiohjeita aika jänniltä tyypeiltä, jotka istuivat Someron baarin terassilla. Siellä tosiaan oli porukkaa jo sunnuntai-aamuna ennen puolta päivää.