Ikioma teräsmieheni puksutti Kalmarin tuulisen reitin läpi hienoon aikaan 11:46:46. Olin mukana katsomassa koko päivän yhdessä erään toisen teräsmiehen puolison kanssa. Heiluttelin Suomen lippua, kilistelin lehmänkelloa ja otin valokuvia. Mukava kokemus oli seurata IM-kisaa katsomosta. Kunnioitus matkaa kohtaan nousi entisestään, kyllä se on pitkä. Moni keskeytti, ja tosi moni käveli maratonilla.
Nyt olemme laivassa, joka pian lähtee Helsinkiin. Kuvia on tulossa jonnekin nettiin jakoon, kunhan saan ne ladattua vaikkapa Flickriin.
Päivän paras uutinen oli se, että kovasti arvostamani seurakaveri kisasi niin upeasti, että ansaitsi paikan Konaan! Sitä lentoa pyörällä ja varsinkin juoksussa oli ilo seurata. Paljon onnea Petteri H:lle ja mahtavaa Havaijin-matkaa!
Paljon onnea Petrille!! :)
VastaaPoistaOnnea Petelle ja hyvälle huoltajalle :)
VastaaPoistaJoko sinua kutkuttaa kokonainen Ironman?
Onnea Petrille ja huoltajalle- tosi hienosti vedetty! :)
VastaaPoistaOnnea koko team kaukomaralle vielä tätäkin kautta!
VastaaPoistaKiitos onnitteluista! Kyllä tässä vähän tuntuu, että olisi itsekin jotain saavuttanut, vaikka parempi puoliskohan se siellä kisassa itsensä pani likoon. Kyllä se IM-polte vähän tarttui, ensi vuonna ei kuitenkaan ole vielä sen aika meikäläiselle. Pete varasi itselleen jo paikan uusintana Kalmarissa 2014.
VastaaPoistaOnnea teräsmiehelle ja huoltajalle!
VastaaPoistaTuota Kalmaria oon miettinyt vähän, että josko sinne joskus menisi niin syntyikö sulle näkemystä siitä minkä verran sinne on hyvä varata aikaa ennen kisaa. Oliko hässäkkä sitä tasoa, että olisi mahdoton ajatus mennä paikanpäälle vasta ihan kisaa edeltävänä iltana? Lähtökynnystä laskisi, jos siellä voisi käydä silleen pikapikaa :)
kiitos kiitos!
PoistaKalmarissa oli kyllä kaikki niin kompaktisti kasassa, että todennäköisesti sinne voisi saapua vielä kisaa edeltävänäkin päivänä. Tietenkin pitää ensin tsekata, että ehtii varmasti viemään pyörän ja vaihtopussukat järjestäjän antamassa aikaikkunassa. Meillä ei ollut missään vaiheessa mitään hässäkää kun saavuimme kisapaikalle torstaina iltapäivällä, pikemminkin tyyntä myrskyn edellä -fiilis ennen kisa-aamua.
Stressikerrointa se viime tinkaan saapuminen tietysti nostaa. Tänä vuonna kisainfoon osallistuminen oli "pakollista", ja se oli jo torstai-iltana. Ilman siellä saatuakin infoa olisi varmaan pärjännyt itse kisassa eikä osanottajia mitenkään rekisteröity.