Noh, onneksi uintikaverimme oli ihan samassa ruuhkassa, ja kurvasimme parkkipaikalle lähes samaan aikaan. Ilma oli sateinen, mutta onneksi rannassa on sentään sellainen pieni grillikatos, jossa voi pukea märkäpuvun ja jonne voi jättää tavarat uinnin ajaksi.
 |
| Eilinen uintiseura, taustalla grillikatos. |
Kaitalammen laiturilta on noin kilometri kauimmaiselle poijulle. Peten kanssa uimme sinne kaksi eestaas ja sen jälkeen vielä vartin, jotta saimme tavoitteena olleet 90 minuuttia täyteen. Välillä alkoi sataa vähän enemmänkin, mutta uidessahan sade ei lainkaan haittaa. Jalkaterät tuntuivat hieman viileiltä heti alusta lähtien, mutta muuten oli ihan lämmin olo lukuunottamatta viimeistä kierrosta, jolloin vasemman käden pikkurilli alkoi taas muuttua tunnottomaksi. Vesi taisi olla 17-18 -asteista, jo selvästi viileämpää kuin mihin kesällä on tottunut.
Maisemat olivat hienot sateisen harmaasta päivästä huolimatta. Välillä vähän harmitti, että olin jättänyt kameran reppuun, kun en halunnut uidessa alkaa pysähdellä kuvia ottamaan. Olisi ehkä kuitenkin kannattanut, ne rannan kalliot ovat niin jylhät.
Siinä laiturille viimeistä kertaa uidessani tajusin, että minulla on ihan kamala nälkä. Voi olla, että siihen vaikutti sekin, että haistoin savua ja ajattelin jonkun tulleen katokseen grillaamaan. Aavistukseni osuikin oikeaan, sillä kun nousin vedestä huomasin katoksessa kolmen nuoren porukan makkaroineen, ulkofileineen ja salaatteineen. Siinä vieressä mietin vain, että miksen ottanut omia eväitä mukaan.
Kävi kuitenkin niin onnellisesti, että nuoret eivät jaksaneetkaan syödä kaikkia herkkujaan, ja sain heiltä ylimääräiseksi jääneen ihanan kuuman grillatun makkaran. Kiva päätös uintireissulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti