Kotona taas

Lennot koti-Suomeen Chicagon ja Kööpenhaminen kautta sujuivat eilen ihan loistavasti aikataulussa. Matka kesti ovelta ovelle parisenkymmentä tuntia. Lentokentällä on sellainen tunne, kuin olisi jossain ihmeellisessä välitilassa, jossa ajalla ei ole niin suurta merkitystä. Raitista ilmaakin sai vain sen hetken kun siirtyi koneesta kävelyputkeen. Sain vähän nukuttua pitkällä lennolla, mutta siitä huolimatta on vielä hutera olo. Aikaeroväsymys tyhmentää, ihan tutkitusti (ainakin hamstereita). Salt Lake Cityn ja Helsingin välinen aikaero on yhdeksän tuntia eli muutama tunti enemmän kuin hamstereita tutkitusti tyhmentävä kuusi.

Viime yönä valvoin kolmesta neljään, muuten nukuin ihan hyvin. Aamulla ja oikeastaan koko päivän on ollut kova jano, koneessa ei kuitenkaan tule juotua riittävästi vettä kun tekee mieli vältellä vessakäyntejä. Jossain tv-ohjelmassa sanottiin, että paastoaminen auttaa aikaerorasituksesta toipumisessa ja niinpä jätin pari ateriaa väliin. Ruokahalu ei ole vieläkään ihan kunnolla palannut. 

Huomenna menen hakemaan uudet sukset ja sauvat Kallesportista, ja käväisen hiihtämässä vuoden viimeisen kerran. Mahtavaa, kun on näin paljon lunta!

Salt Laken lentokenttä.

Aamiainen/päivällinen Chicagossa. Olisi pitänyt ottaa ilman sitä lisättyä ruskeaa sokeria.

Tällä koneella lennettiin Chicagosta Kööpenhaminaan. Hienosti toimi kaikki!

Kööpenhaminassa alkoi jo pienintäkin väsyttää.