Meidän piti tänä viikonloppuna mennä Peten kanssa kahdestaan mökille. Aamulla päätimme kuitenkin jäädä kotiin, koska Petellä on lievä flunssa eikä ajatus viileästä mökistä ja lumitöistä tuntunut kovinkaan hyvältä.
Tämä viikko oli periaatteessa lepoviikko, mutta tein kuitenkin pari ylimääräistä treeniä koska joudun ensi viikolla epikutaanitesteihin. Testillä selvitetään mahdollisia ihokosketusallergioita. Testilaput kiinnitetään selän iholle maanantaina, poistetaan keskiviikkona ja vielä perjantaina on viimeinen kontrollikäynti viivästyneiden reaktioiden tarkkailemiseksi. Melkein koko ensi viikon joudun siis välttämään hikoilua aiheuttavaa ponnistelua, liikuntaa, venyttäviä liikkeitä ja testialueen hankautumista. Ajatus ylimääräisistä lepopäivistä ei nyt varsinaisesti ahdista, mutta olisihan se kivempi treenata kuin olla treenaamatta, kun ei ole varsinaisesti sairas.
Olen alkuvuonna käynyt jo useasti HYKSin Iho-ja allergiasairaalassa tutkimuksissa. Tähän mennessä on selvinnyt, että olen allerginen mm. koivulle, lepälle, heinille, pujolle, kissoille, koirille ja hasselpähkinöille ja ettei minulla ole astmaa. Sain kuitenkin lähetteen uloshengityksen typpioksidimittaukseen ja keuhkoputken histamiinialtistuskokeeseen, koska minulle on allergiosta tullut hengitystieoireita. Niin perinpohjaista ja hyvää on saamani ollut hoito tähän asti, että uskon kevään allergialääkitykseni tulevan nyt kerralla kuntoon.
Allergiaoireeni pahenivat selvästi viime kesänä sen jälkeen, kun töissä työpisteeni viereen tuotiin uusi matto. Yhdistin maton oireisiini vasta muutaman kuukauden kuluttua, ja joitakin viikkoja meni siihen, että se vietiin kokonaan pois. Sitten alkoi helpottaa, mutta edelleen vahvat tuoksut saavat ihoni oireilemaan. Matto ei varsinaisesti haissut enää alkupäivien jälkeen, mutta epäilen siinä olleen hartsia, jolle myös olen allerginen. Nyt kun syön neljä Zyrteciä päivässä ja käytän vahvoja voiteita iholle, oireilu on onneksi helpottumaan päin.
Torstaina oli mahdollisuus kuvastaa omaa uintia videolle ja saada sen perusteella palautetta valmentajalta. Kiitosta tuli asennosta ja potkuista, mutta vasta videolta näin itsekin miten oikea käsi menee vedon aikana liikaa sivulle ja kokonaan vartalon ohi. Lisää yhden käden uintia, sillä sen pitäisi parantua.
Tammikuun aikana olen saanut palautetta kolmelta eri uintivalmentajalta, ja kaikki ovat kiinnittäneet huomiota eri asioihin. Ihan hyvä niin, ehkä olin saanut pahimmat virheet korjattua ennen videointia. Palautteen voisi tiivistää niin, että parannettavaa löytyy käsivedon ihan jokaisesta vaiheesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti