Keskiviikkona vuorossa oli vauhtileikittelyä, ja lähdin Petrin seuraksi Leppävaaran urheilukentälle. Ajoimme sinne pyörillä, matkaa taitaa olla aika tarkkaan samat kolmisen kilsaa kuin Otaniemenkin kentälle. Treeni olisi tietysti ollut helppo tehdä myös Leppävaaran mäkisillä hiekkateillä, mutta onnistui sen kentälläkin. Keksin juosta pienen vauhtipyramidin: 100-200-300-300-200-100 metriä reipasta ja aina väliin 400 m lönköttelyä. Helpompi oli juosta, kun oli suunnitelma ja rytmi tekemiselle.
Pyörät lukittiin aitaan. |
Perjantaina oli sitten kuntopiiri. Siellä oli taas melkein kolmekymmentä osallistujaa, ja nyt tehtiin kiertoharjoittelua. 29 liikettä, jokaista 30 sekkaa ja vaihtoon 7 sek. Kaksi kierrosta mentiin, ja loppuun vielä selkä- ja vatsalihasliikkeitä 30 sekunnin jaksoissa. Liikkeiden välit oltiin lankussa. Ei mikään erityisen kevyt treeni, ja siksi pidinkin lauantaina lepopäivän. Vähän ajateltiin Peten kanssa mennä uimaan Seurasaareen, mutta ei sitten tullut lähdettyä kun molempia vähän väsytti.
Tänään aamupäivällä kävin fiilistelemässä Otaniemen kentällä. Verran jälkeen tein juoksutekniikkatreenejä 3x20 m kutakin liikettä:
- polvennostokävely päkiöillä
- juoksu kantapäät pakaraan
- juoksu kädet ylhäällä
- polvennostojuoksu
- yhden jalan hyppelyt, kantapää pakaraan
- taaksepäin juoksu
- ristiaskeljuoksu
- hyppelyt polvi eteen, sivulle, eteen jalkaa vaihtaen
- juoksua joka 3. askel pakaraan
Tekniikkatreenin jälkeen juoksin 4x400 m reipasta vauhtia kävelypalautuksella. Eka kierros meni liian hitaasti, kolme seuraavaa liian kovaa. On se vaikeeta juosta tasaista vauhtia!
Pois lähtiessä nappasin vielä kuvan kentän laidalla olleesta Rantamaratonin mainoksesta. Tuon banderollin näen uudelleen ensi lauantaina, kun matkaa maaliin on jäljellä reilut 400 metriä. Sitä odotellessa.
Tästä alkaa loppukiri! |
Tsemppiä maratonille! Puolimatkan triathlonin jälkeen se tuntui ainaki minusta lyhyemmältä koitokselta kuin kuvittelin etukäteen. Luottavaisesti vaan liikenteeseen, pää kylmänä ja kannattaa muistaa, että vaikkei heti kulkiskaan, ei kannata hätääntyä, koska askel saattaa lähteä lentoon vielä puolivälin jälkeenkin. ;)
VastaaPoistaKiitos Iina! Semmoistakin olen kuullut, että maraton tuntuu triathlonin puolimatkaa raskaammalta. Se on kyllä helppo uskoa. Onhan siinä tosiaan aikaa saada se menovaihde päälle :) Oli kiva lukea sun onnistumisesta maratonilla(kin)!
PoistaMonipuolista treenailua.
VastaaPoistaTsemppiä Espooseen!
Kiitos Asmo! Tsemppi tulee tarpeeseen!
Poista