Vähän jouduin miettimään, missä uintitreenin tekisin. Avoveteen teki mieli. Kuusijärvi on tosi ruuhkaisen matkan päässä meiltä, joten se ei siksi houkutellut. Kaitalammella puolestaan ei ole oikein mitään fasiliteetteja ja auton joutuu jättämään aika kauas, mikä näin märällä kelillä ei ole plussaa. Päädyin menemään Oittaalle.
 |
| Poiju ja etualalla lintu. Sataa. |
Bodom-järveen on tänä kesänä laitettu uintipoijuja ja merkitty noin 750 metrin rata: 4-5 poijua rannan suuntaisesti ja sitten kaksi vähän kauemmaksi peräkkäin. Kauimpana oleva poiju meinasi minulta jäädä huomaamatta, kunnes toinen uimari sen minulle näytti, kun olin jo kääntynyt takaisin rantaan päin. Poijut ovat helpottavat kovasti uitia Oittaalla, siellä kun ei muuten ole oikein mitään kiintopisteitä. No yksi saari on kyllä, mutta se on yllättävän kaukana, enkä ole sitä koskaan kiertänyt. Aikaisempina kesinä olemme uineet vastarannalle vaaleata taloa kohti ja takaisin, mutta sillä matkalla ei oikein tapahdu mitään.
Vesi oli vajaat 15 astetta lämmintä, ja alussa tuntui hieman vaikealta laittaa kasvot veteen ja puhaltaa. Kyllä se siitä sitten helpottui, mutta kolmannen kierroksen alussa huomasin, että vasemman käden reunimmaiset sormet alkavat olla tunnottomat ja jalatkin alkoivat palella. Välillä uin kädet nyrkissä, kun pelkäsin että sormukset putoavat. Neljännelle kierrokselle en enää uskaltanut lähteä, vaan suuntasin suihkuun.
 |
| Tyhjässä pukuhuoneessa mahtui hyvin levittelemään tavaroita. |
Vaikka Strava kertoo, että liikuin 7 sekuntia, uintiaika oli oikeasti noin 54 minuuttia. Tämän tästä piti laittaa laseja paremmin, kun oikean linssin sisään pääsi vettä.
Olin jo ennen uintia maksanut kahvilassa kaksi euroa suihkun käyttömahdollisuudesta. Märkäpuku oli kiva pukea päälle lämpimässä ja kuivassa tilassa, ja tosi mahtavaa oli päästä lämpimään suihkuun heti uinnin jälkeen, se oli kyllä enemmän kuin hintansa arvoinen! Kannattaa kokeilla, jos Oittaalla käyt uimassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti