Vielä en ole kamalasti ehtinyt itse kisaa jännittää. Toivon saavani itseni sitä ennen sellaiseen levolliseen zen- tilaan, että kaikki tarvittava on tehty ja tarpeeksi treenattu, jotta maaliin päästään. Hermoilu ei auta siinä yhtään.
Pientä jännitystä on kyllä ilmassa koskien pyörien kuljetusta. Lennämme SASsilla Köpikseen vasta myöhään pe-iltana, eikä lennoille ole mahdollista varata paikkaa pyörälaukuille. Mahtuvat kuulemma mukaan ilmankin. Toivotaan niin! Paluulennolla ei haittaa vaikkei pyörä samassa koneessa olisikaan, menomatkalla on vähän eri meininki.
Meillä ei todennäköisesti ole lähdössä kannustusjoukkoja mukaan omasta takaa. Poika on edelleen armeijassa ja tytär aloittaa juuri abivuoden. Siskoni mietti jossain vaiheessa tulevansa Amerikasta katsomaan kisaa, mutta matka ei nyt onnistunutkaan. Ei siellä kyllä kamalasti olisi aikaa yhdessäololle ollutkaan, kun lauantai menee ilmoittautumisissa ja tavaroiden kiikuttamisessa paikasta toiseen.
 |
| Viime vuonna satoi vähän vettäkin Köpiksen kisan juoksuosuudella. |
Se oli kyllä kiva huomata, että uinnin lähtöä on muutettu niin, että miesten ja naisten ikäryhmät lähtevät samaan aikaan rullaavasti aina pari kilpailijaa kerrallaan. Ehkä voidaan Peten kanssa kävellä starttimaton yli käsi kädessä!
Käytiin tällä viikolla Ikeassa ostamassa meille molemmille aamutohvelit, jotta varpaat eivät palelisi ennen uinnin lähtöä. Jo viime vuonna kiinnitin lähtöpaikalla huomiota roskakasaan, jonka kisailijat jättivät jälkeensä:
Toivottavasti tänä vuonna uinnin lähdössä on ihan roskiskin.
Palautuminen Joroisten puolikkaalta on lähtenyt hyvin käyntiin. Tiistaina kävimme uimassa ja tänään juoksin lyhyen lenkin. Huomenna on suunnitelmissa ajaa viiden tunnin pyörälenkki yksin teemalla "mental strength". Eiköhän sitä tarvittava määrä löydy niin, että pää kestää!
Tsemppiä viimeistelyyn! Tulee varmasti hieno kisa.
VastaaPoistaKiitos! Siitä lähdetään, että tulee tosi hieno kisa!
PoistaEi kannata jännittää, se ei edistä asiaa mihinkään. Olet varmasti tehnyt ja treenannut tarpeeksi ja pian pääset nauttimaan tuloksista. Itsellä tuli jännitys ennen kisaa yhtenä päivänä ennen kisaa matkavalmisteluja tehdessä. Sinä päivänä hermoilin kaiken mahdollisen, päivän päätteeksi olin hermoraunio, tuli itku ja sitten rauhoituin ja nauratti koko juttu. Ilmeisesti paineita piti vaan päästä purkamaan jollain tavalla. Mahtavaa päästä fiilistelemään sun blogin matkassa ensimmäistä Ironmania kun se on itselläkin vielä niin tuoreessa muistissa! Tsemppiä valtavasti treeneihin ja ennen kaikkea henkiseen valmistautumiseen!
VastaaPoistaJoo, ei auta jännitys. Luulen, että mullakin on odotettavissa jotain jännityspurskahduksia. Kiitos tsempeistä! Oli kiva lukea sun raportti kisasta ja valmistautumisesta, ne herättivät mukavia ajatuksia. Sisulla maaliin!
Poista