Ei mitään superauvoa

Peten kanssa kisaltiin tänään möksällä omassa tri-kisassa. Eilinen meni ihan lepäillessä ja syödessä, joten valmistautuminenkin oli mennyt nappiin. Ensimmäinen aamuherätys oli jo viideltä, kun mökkitienoomme yllä salamoi ja jyrähteli reilun tunnin ajan. Piti oikein nousta ylös katsomaan, että aitta on edelleen paikallaan. Vettä tuli viistoon niin ettei vastarannalle nähnyt. Ukkosen seurauksena mökin nettiyhteys katkesi eikä Elisan 3G-verkkokaan tainnut olla pystyssä.

Puolen päivän maissa parin tunnin lisäunien ja toisen kiukkuisen ukkospilven väistyttyä lähdimme matkaan. Tavoite oli uida 20-30 minuuttia, ajaa pyörällä kisavauhtia tunti ja päälle juosta 15 minuuttia niinikään kisavauhtia ja toinen vartti kevyesti.

Märkäpuvut päälle...

...ja järveen kellumaan.

Menossa jo melkein tyynessä järvessä.

Uintiin meni noin 18 minuuttia, taisimme molemmat uida vähän liian kovaa. Kuvassa näkyvä ero johtuu siitä, että jouduin lähtölaukauksen jälkeen painamaan vielä sykemittarin päälle. Suunnilleen tasoissa uimme puoliväliin saakka, sen jälkeen Pete oli vähän edellä ja lopulta laiturilla kymmenisen sekuntia aikaisemmin. Ei tullut flow-tunnelmaa uinnissa, vaan se tuntui raskaahkolta.

T1.

Ekaan vaihtoon ehti kuvaajakin mukaan. Suunnilleen samoihin aikoihin lähdimme ajelemaan mökkitietä pitkin vanhalle Turuntielle. Pete pääsi Saukkolaan saakka, minä en ihan. Ajelin noin 28 km/h, ja alkumatkasta meno tuntui melko tahmealta. Fiilis parani onneksi vähän paluumatkalla. Pyörä tuntui uusilla pari milliä leveämmillä renkailla aavistuksen mukavammalta eikä rengasrikkoja tullut.

Pyörä piti kantaa tielle portaita pitkin.

Kuvaaja unohti tulla toiseen vaihtoon, joten siitä ei ole kuvia. Pete tuli vaihtoon noin minuutin myöhemmin, koska oli ajanut pidemmälle ja ohitti minut sitten juostuani parisataa metriä. Melkoista puuskutusta se oli, mutta tuntui että molemmat jalat olivat kuitenkin aika ajoin yhtä aikaa ilmassa. Vajaan vartin päässä käännyimme takaisin ja hölköttelimme yhdessä takaisin mökille.

Ihan kiva kisa näin jälkikäteen ajatellen, mutta ei siitä mitään lauluja kirjoitella. Peten sanoin treenailu tänään ei olllut mitään superauvoa. Asiaa olisi voinut auttaa, jos olisimme vähän lämmitelleet ennen uintia ja lähteneet pyöräosuudelle ehkä vähän rauhallisemmin. Ehkä sitten ensi kerralla!

Maalissa!