Kisko triathlon 2013 2:54:43

Kiskossa oli tänäkin vuonna tosi lämminhenkinen ja rento kylätunnelma, kun kisat järjestettiin jo 30. kerran peräkkäin. Minulle kisa oli  jo neljäs peräkkäinen, ja selkeä tavoite oli parantaa edellisvuotista aikaa (3:02).

Koko viikon olin katsellut sääennusteita, ja sadettahan nuo lupailivat päivä toisensa jälkeen. Ennuste näytti samalta vielä tänä aamuna, ja juuri kun olimme pakkaamassa autoa, alkoi sataa täällä Espoossa. Olin eilen ostanut meille kaikille kertakäyttösadetakit, mutta niille ei onneksi Kiskossa ollutkaan tarvetta. Siellä ei nimittäin satanut koko päivänä, vaikka pilvistä olikin. Lämpötila taisi olla seitsemäntoista hujakoilla. Täydellinen kisasää.

Ennen lähtöä ehdimme laittaa kamppeet valmiiksi, tavata tuttuja ja ostaa Atelle uuden märkäpuvun. Vanha on käynyt hartioista pieneksi. Houkuttelimme hänet käyttämään uutta jo tänään kisassa, ja hyvin se meni, vaikkei kisoissa mitään uusia, ennalta testaamattomia juttuja yleensä kannattaisi tehdäkään.

Ennen.

Lähdöt oli porrastettu kolmeen: tasan klo 1200 lähtivät matkaan perusmatkan miehet, kaksi minuuttia myöhemmin sprintin koko porukka ja 1204 perusmatkan naiset. Sain uitua melkein soolouinnin, vain alussa tuli pientä kontaktia. Uin matkavauhtia, ja ihan hyvin tuntui kulkevan. Unohdin ottaa kellon pois ennen märkäpuvun riisumista, ja pienoisella repimisellä sain märkäpuvun pois päältä. Uintiin ja ensimmäiseen vaihtoon meni aikaa 31:37.

Pyörä alkoi tosi kovalla ylämäellä, jonka otin rauhallisesti. En halunnut poltella tulitikkuja heti alkumatkasta, ja siinä minut ohittikin ainakin pari pyöräilijää (jotka ohitin seuraavassa alamäessä). Unohdin nollata pyörän mittarin, enkä saa ladattua mittarista tietoja koneelle, joten en tiedä pyörälenkin keskinopeutta. 1:22:14 siinä kuitenkin meni. Reitti oli tosi mukava, ajettiin 186-tietä Saloon suuntaan parikymmentä kilsaa ja sitten takaisin. Nousuja ja laskuja oli paljon, mutta ei mitään kammomäkiä kuitenkaan. Syke tuntui pysyvän hyvin aisoissa, ja nyt tuntuu että olisin voinut ajaa vähän kovempaakin. Siinä ajellessa mietin kuitenkin juoksua, ja sitä kuinka monta minuuttia siinä voin menettää, jos ajan pyöräosuuden liian kovaa. Omakohtaista kokemusta siitä on edellisvuosilta.

Pyörällä minulla oli kaksi 0,75 litran pulloa urheilujuomaa, ja join melkein kaiken. Pari desiä jäi toisen pullon pohjalle. Pullo tunnissa oli tässä kelissä minulle sopiva tahti, vähän kuumemmassa olisi voinut mennä vähän enemmänkin juomaa.

Toiseen vaihtoon vierähti 2:32. En oikein muista, mitä kaikkea siinä sitten sähläsin, mutta aika monet kanssasisaret näyttävät tulosten perusteella selvinneen samoista hommista minuuttia nopeammin. Juoksuosuus alkoi samalla kovalla nousulla kuin pyöräkin, mutta jaksoin juosta sen ylös. Kahden ja puolen kilsan päässä oli kääntöpaikka, ja vähän ennen sitä otin takataskusta GU espresso love -geelin ja pusersin sen suuhun. Siinä on aika mukavasti kofeiinia ja ajattelin sen voimin jaksavani juosta loppuun saakka samaa vähän alle kuuden kilsan km-vauhtia. Kääntöpaikalla otin vain mukin vettä, ja kävelin ne muutamat askeleet joita sen juomiseen meni. Viiden ja seitsemän ja puolen kilsan kohdalla otin taas mukilliset vettä.

Oli kiva juosta, mihinkään ei sattunut. Vähän tietysti hengästytti. Viiden kilsan kohdalla huomasin, että aikaa oli mennyt alle puoli tuntia eli saattaisin hyvinkin saada koko lenkin juostua tavoiteaikaan eli alle tuntiin. Ihan samanlaista rynnistystä takaa ohi ei tullut kuin Sääksissä, ja juoksun loppuaika oli ilahduttavat 58:19.

Melkein maalissa. Ja molemmat jalat yhtä aikaa ilmassa!

Loppuaikani oli 2:54:43 ja sillä olin tänään 25./59 eli hieman puolen välin paremmalla puolella. Kolmessa vuodessa on loppuaikaani Kiskossa tullut melkein puolen tunnin parannus, viime vuoden ajasta sain lohkaistua vajaat kahdeksan minuuttia! Tänään oli minulle hyvät olosuhteet, kun ei ollut liian kuuma. Tietysti triathlon-pyörästäkin saa etua, aikaisempina vuosina olen ajellut maantiepyörällä. Pyörä toimi kyllä hienosti, oli helppo ajaa. Satulaa laskettiin keskiviikkona puoli senttiä, ja se varmaan vaikutti asiaan. Uusi satula olisi kiva, parinkymmenen kilsan jälkeen tuli ikävä kunnon pyöräilyhousuja ja niiden kisa-asua parempia pehmusteita.

Mahtava fiilis maalissa.

Maalissa odottivat omat pojat eli Pete ja Atte. Heilläkin kisa oli mennyt kivasti, Peten loppuaika oli 2:37:20, sijoitus 87., Aten aika 2:46:39 ja sillä hän oli sijalla 146. Miehiä oli kisassa yhteensä 220.

Jälkeen.

Kisan jälkeen tarjolla oli jääkylmä suihku ja buffetin antimia. Olin kisan jälkeen niin onnellinen ja tyytyväinen, että autossa kotimatkalla muistin huokailla sitä ääneen monta kertaa. Kiitos kaikille kanssakisaajille, kannustajille ja toimitsijoille ainutlaatuisesta, mukaansatempaavasta kisatunnelmasta!