Hyvä drilli

Jokaisen uintitreenin alussa tehdään tekniikkaharjoituksia eli drillejä. Niiden tekemisen tavoitteena on parantaa uintitekniikkaa ja usein vaikutus tuntuukin heti seuraavalla altaanvälillä kun uidaan normivaparia. Drillejä on monenlaisia esim. käsivedon, uintiasennon tai potkujen parantamiseksi ja ne kuuluvat myös kilpauimareiden treeniohjelmaan puhumattakaan innokkaista kuntoilijatriathlonisteista.

Yksi näistä drilleistä on yhdenkäden uinti. Siinä toinen käsi on joko edessä tai vartalon vieressä, ja uidaan vain toisella kädellä. Jalat potkivat normaalisti, ja voisihan sitä pullarillakin kokeilla. Aikaisemmin olen yleensä pitänyt toista kättä edessä ja hengittänyt työskentelevän käden puolelta. Tähän tuli muutos, kun joitakin viikkoja sitten treeneissä piti pitää lepäävää kättä vartalon vieressä ja hengittää sen puolelta. Kierto lepäävään käden puolelle hengittämistä varten tuntui alkuun vaikealta, ja siihen piti ihan keskittyä. Sittemmin joidenkin treenikertojen jälkeen se on jo alkanut sujua vähän paremmin.

Drilli jäi mieleeni hankaluuden vuoksi ja ehkä etenkin myös siksi, että valmentaja sanoi seuran treeneissä kaikkien kierron parantuneen silminnähden heti tuon drillin jälkeen. Jos se kerran toimii niin hyvin kaikilla, niin sitten se varmaan kannattaa ottaa mukaan omaan treeniohjelmaan. Usein uin sitä joitakin kertoja 25 m molemmilla käsillä vuorotellen ja väliin aina 25 metriä vaparia. Vasen on tässäkin minulla se heikompi puoli.

Meidän piti tänään päästä avaamaan maantiekausi, Pete cyclolla ja minä maantiepyörällä. Erilaisia vaihtoehtoja tappajasepelinkin välttämiseksi oli jo valmiiksi mietittynä (autolla ja ilman), kun aamupäivällä alkoi räntäsade. Tein lopulta vajaan parin tunnin pk-treenin niin, että ajoin ensin trainerilla kotona noin 45 minuuttia, ja sitten autolla Mäkelänrinteeseen uidakseni reilun tunnin Peten kanssa.

Samalle radalle eksyi tänään aina välillä joitakin selvästi hitaampia tyyppejä. Todistin jopa yhtä törmäystä, kun hidas uimari lähti ohittamaan vieläkin hitaampaa samaan aikaan kun vastaan tuli kolmas tyyppi selkäuinnin potkuilla. Meistä kumpikaan ei ollut törmäyksessä osallisena, mutta kaikki muut samalla radalla uineent olivat samassa kasassa. Ilmeisesti kirosanoiltakaan ei vältytty.