Lihasjumeja

Luulen satuttaneeni takareiteäni vähän, kun kisasin Peten kanssa 100 m pyrähdyksissä Esportilla tammikuussa. Siitä lähtien välillä istuessa ja etenkin juostessa on oikean takareiden ja pakaran välimaastossa istuinkyhmyn tienoilla ollut kipeä kohta. Välillä on sattunut istuessa ja useimmiten aina juostessa, etenkin jos ohjelmassa on ollut kovempaa vauhtia.

Ehdin tietenkin jo googlata kaikenlaista, ja itsediagnoosi alkoi kääntyä hamstring-vamman puoleen. Kyselin jo hamstring-leikkauksesta toipuvalta Teroltakin kuntoutusohjeita. Mieli musteni hetkeksi, kun ajattelin että tiedossa voisi olla pitempää taukoa juoksusta. Onneksi perjantai-aamulle oli jo pari kuukautta sitten varattu aika osteopaatille. Lähdin sinne innokkaana kertomaan huoleni ja kuulemaan hänen käsityksensä vamman laadusta.

Tunnin aikana selvisi, että jumissa tai kireänä oli taas moni paikka: niska tietenkin sekä lonkankoukistajat ja lantionpohjan lihakset oikealla puolella. Lantionpohjan lihasten jumi on voinut heijastua myös hamstring-alueelle ja aiheuttaa kipua. Jotenkin osteopaatti löytää juuri sen oikean paikan, mistä painamalla lihakset saa rentoutumaan. Aina se sattuu, ja eilen varsinkin juuri lantionpohjan lihasten painelu tuntui erityisen kivuliaalta, mutta aukenihan se jumi vihdoin. Ihan mahtavaa, jos vaiva korjaantui nyt tällä! Ainakin vajaan kilsan kävely työpaikalle tuntui tosi kevyeltä, pehmeältä ja rennolta. Parin päivän päästä voin käydä kokeilemassa juoksemista.

Sain myös opastuksen lantionpohjan lihasten omatoimiseen rentouttamiseen: istu käsien päällä kämmenet ylöspäin istuinkyhmyjen alla ja heiluta yläkroppaa rauhallisesti eteen ja taakse, sivulta toiselle ja lopuksi pyöritä vielä ympäri. Kokeilin tätä uudelleen aamulla Hesaria lukiessa, ja yritän jatkossa ottaa tavaksi.

Voi olla, että maastopyöräni satula on osasyyllinen vaivan syntymiseen. Se on alusta asti tuntunut melko huonolta, en oikein löydä siinä hyvää kohtaa istua. En ole kuitenkaan vielä raaskinut ostaa siihen uutta satulaa, nyt kyllä täytyy.