Olen käynyt Tahkolla pari kertaa aikaisemminkin, mutta talvella, joten nyt kesällä kaikki näytti vähän erilaiselta. Minulla oli huone hotellissa, josta oli maaliviivalle matkaa vain muutama kymmenen metriä. Kisa oli logistisesti yhtä helppo kuin olin ennen kisaa ajatellutkin; kaikki tarvittava lyhyen kävelyetäisyyden päässä.
Perjantain agendalla oli autossa istumisen lisäksi ilmoittautuminen ja pasta party. Pastaan ja kattaukseen oli selvästi panostettu. Tankkaukset oli kuitenkin hoidettu jo edellisinä päivinä, joten söin vain vähän vaikka ruoka ylittikin odotukset. Kisainfo oli kätevästi samassa paikassa, ja sekin alkoi minuutilleen oikeaan aikaan. Hienoa!
Lauantai-aamuna oli mukavasti aikaa viedä pyörä ja vaihtokamppeet paikalleen ja käydä vielä uimassa ennen kisan alkua. Vähän päänvaivaa aiheutti kyllä syöminen aamupäivän aikana, kun kisa alkoi vasta puolenpäivän aikaan. Aamulla söin kaurapuuroa mansikkahillolla, kymmenen maissa enenrgiapatukan ja ennen uinnin lämmittelyä vielä yhden geelin. Olo ennen lähtöä oli hyvä.
Kaikilla ikäryhmäni naisilla oli pyörissään #pinkwheels. Oma pyöräni etualalla. |
Uinnin lähdössä olin melko oikealla ensimmäisessä rivissä, ja pääsinkin ilman mitään kommervenkkejä uimaan omaa uintia. Miehet olivat lähteneet matkaan 5 minuuttia aikaisemmin ja hitaampia miehiä alkoi olla edessä varsinkin ensimmäisen poijun jälkeen. Toinen vähän ahtaampi paikka tuli heti sillan alituksen jälkeen pari sataa metriä ennen rantaa. Siinä piti vähän pujotella, että pääsi etenemään. Olin ostanut kisaa varten uudet uimalasit, jotka pysyivät kirkkaina koko matkan. Uintiin meni aikaa 33:05.
Ensimmäisessä vaihdossa meni aikaa melkein neljä minuuttia. Kuivasin siinä vähän jalkoja ja laitoin sukatkin jalkaan kun ensin kuulin Mikko Leppilammenkin nousseen järvestä ja sitten näin hänen juoksevan ohitseni vaihtopaikalleen.
Pyöräily alkoi useamman kilsan loivalla nousulla. Lähdin liikkeelle rauhallisesti, koska syke oli uinnin jälkeen vähän liian korkealla ja halusin saada pyörityksen kunnolla käyntiin. Reitti oli kumpuileva, ja tosi kiva ajettava. Se ajettiin kahtena kierroksena Varpaisjärvelle ja takaisin. Pyöräreitillä oli tosi tasainen ja puhdas asfaltti, jota oli ilo ajaa. Yhtään rengasrikkoa en nähnyt eikä sellaista onneksi sattunut minullekaan. Pyörän päällä vierähti melkein kolme tuntia; 2.57:09.
Pyöräilyn aikana söin kaksi geeliä ja vajaan pussillisen geelikarkkeja. Lisäksi join kaksi pulloa urheilujuomaa ja yhden vettä. Aerotankojen välissä olevasta pullosta on todella helppo ja kiva juoda, kun ei sitä varten tarvitse nousta aeroasennosta. Tulee juotua useammin kuin aikaisemmin, kun se on niin kätevää. Aeropullon lisäksi minulla on kaksi pullopaikkaa satulan takana. Mielelläni kyllä kuulisin, jos jollain on hyviä tapoja kapean pillin puhdistamiseen. Löytyisiköhän jostain tarpeeksi kapea pulloharjan tyyppinen viritys?
Toinen vaihto meni ensimmäistä nopeammin, 2:10. Sitten olikin enää juoksu jäljellä. Oli kiva huomata, kuinka se lähti liikkeelle ihan eri vaihteella kuin Joroisissa. Tuntui siis kulkevan, vaikka heti alkuun oli ylämäkeä. Mäkeä oli muutenkin minulle reitin varrella ihan riittämiin. Se kulki ympäri Tahkoa mökkiteillä ja latupohjilla. Jokaisella huoltopisteellä otin joko vettä tai urheilujuomaa. Yhden oman geelin (GU Espresso Love) otin ennen toisen kierroksen alkua, ja se tuntui saavan aikaan mukavasti liikettä. Toisella kierroksella juoksin pari sataa metriä Megaman-kisan osallistujien kanssa. Huikeaa porukkaa!
Juoksuun meni 2 tuntia ja 17 sekuntia, ja maaliin juoksin ajassa 5.36:46. Se riitti Tahkolla ikäsarjani (45-49) kolmanteen sijaan. Tulokset löytyvät täältä.
Maalisuora. Hotelli kuvan oikeassa laidassa. |
Hieno onnistuminen eli se pöljä päivä taisi siis sattua kohdalle eilen. Joroisiin (6.03:00) verrattuna aika parani selvästi. Luulen sen johtuvan etenkin paremmasta kisakelistä (ei hellettä) mutta myös siitä, että nyt pyrin keskittymään sekä pyöräilyssä että varsinkin juoksussa vain omaan suoritukseen. En siis päästänyt ajatuksia harhailemaan, vaan keskityin juoksuasennon ja askeltiheyden ylläpitämiseen. Ylämäetkin juoksin, kävelyaskelia otin vain huoltopisteillä.
Syksyn ohjelmassa on vielä kaksi kisaa: kymppi Leppävaarassa 30.8. ja Rantamaraton viiden viikon päästä. Kymppiä en ole koskaan ennen juossut, ja Rantamaratonilla on sama tavoite kuin viime vuonna: alittaa Peten Kalmarin Ironmanilla juoksema maratonaika. Tänä vuonna se on 4.13:50 eli viitisen minuuttia pitäisi parantaa viime vuodesta. Ehkä sekin onnistuu.
Upeesti kyllä meni sun kisa!! :) Paljon onnea Pia vielä hienosta suorituksesta ja ajasta! :)
VastaaPoistaKiitos Ninni! Oli kiva saada kauden loppuun hyvä onnistuminen, pysyy treenimotivaatio korkealla.
PoistaOnnittelut, oot kovassa kunnossa. Uitkin tosi kovaa.
VastaaPoistaMää tykkäsin kans tosi paljon tosta Tahkon miljööstä ja sain entisestään varmistusta sille, että on tosi kiva ensi vuonna kisata täydellä matkalla Suomessa ja just Tahkolla.
Hyviä treenejä sulle!
Kiitos! On kyllä niin upeat puitteet Tahkolla, että kyllä siellä varmaan tuplasti pitempikin matka on ilo painella. Tsemppiä sullekin treeneihin!
PoistaKiitos onnitteluista ja myös hyvästä vinkistä. Läpinäkyvässä pullossa näkyy ikävällä tavalla kaikki epäpuhtaudet, ja ne eivät lähde huuhtelemalla. Harja auttaa varmasti!
VastaaPoistaOnnea hienosta kisasta!
VastaaPoistaKiitos Kimmo!
PoistaHieno aika! Onnea hyvästä suorituksesta!
VastaaPoistaMulla oli Tahkolla ihan samanlainen olo: olen itsekin ollut siellä aiemmin vain talvella, ja maisemat olivat kyllä tosi erilaiset sulina ja vihreinä. Taisin tykätä enemmän Kesä-Tahkosta.
Tsemppiä loppukesän juoksuihin!
Kiitos Minttu!
PoistaJotenkin se Tahkon mittakaava mykistää, kun uintireitinkin näki yhdellä silmäyksellä. Hieno paikka!