perjantai 7. elokuuta 2015

Varas Seurasaaressa

Olen jo jonkun aikaa haaveillut aamu-uinnista Seurasaaren ympäri; siis sellaisena ihanana aamuna kun aurinko paistaa ja meri on tyyni. Tälle päivälle oli treeniohjelmassa passelisti tunnin uinti, ja eilen sääennuste lupaili juuri oikeanlaista keliä. Houkuttelin Peten  kaveriksi mukaan ja pakkasin uintikassin valmiiksi jo illalla.

Aamulla Seurasaaressa seitsemän maissa jätimme kännykän, vaihtovaatteet, pyyhkeet, silmälasit ja crocsit kassiin rannalle puun alle kun lähdimme kiertämään saarta. Kännykkä minulla oli reissulla mukana siksi, että halusin ottaa kuvia Seurasaaressa.  Nämä kuvat otin, kun kävelimme uimarannalle:

Ei ketään  missään.

Pläkä.

Reilun tunnin päästä olimme taas lähtöpaikassa. Noustuamme rantaan huomasimme ettei kassia näy missään. Voi rähmä. Vähän siinä pyörimme ilman laseja ja kenkiä, mutta ei näkynyt kamppeita edelleenkään. Onneksi oli sentään auton avain vedenpitävässä pussukassa Peten märkkärin alla, muuten olisi varmaan sekin ja katolla ollut maantiepyörä viety.  Tuohon aikaan ei avaimeen sopivaa autoa olisi kauaa tarvinnut parkkikselta etsiä.

Suunnitelmat menivät uusiksi, ja minäkin lähdin kotiin suihkuun vaikka alunperin oli tarkoitus ajaa suoraan työpaikalle fillarilla. Onneksi Petellä oli autossa aurinkolasit vahvuuksilla, ettei tarvinnut uimalasit päässä autoa ajella.

Harmittaa kaikki tämä vaiva jonkun näin typerän varkauden takia. Tein vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön ja sähköisen rikosilmoituksen poliisille, vielä en tiedä korvaako kotivakuutus tällaista tapausta. Töistä sain jo onneksi uuden kännykän, mutta aika monta tuntia tässä meni hukkaan. Uudet rillitkin pitäisi hankkia, kun nämä edelliset eivät ole ihan optimaaliset nykynäön kannalta.

Seuraavalla uintikerralla taidan jättää ihan kaiken mahdollisen autoon. Kännykkääkään en tarvitse mukaan kuvaamisen takia, sillä kävin kotimatkalla ostamassa vedenpitävän kameran. Olen sellaista jo pitempään harkinnut, ja lnyt öytyi hyvä syy se ostaa. Jos arvioin oikein, kamera mahtuu märkäpuvun sisälle selkäpuolelle. Koska pukuni vetoketju aukeaa alhaalta ylös, se on sieltä kohtuuhelposti kaivettavissa myös vedessä. Seuraavalla uintikerralla meinaan kokeilla.

Ihan varmuuden vuoksi aiomme kuitenkin huomenna käydä Seurasaaren kahvilassa, sinne kun tuodaan melko usein kaikkea löytynyttä tavaraa. 

3 kommenttia:

  1. Tulikohan edellinen viesti perille...? Kirjoitanpa uusiksi siis :)

    Voihan kehveli! Ettäs joku kehtaa!
    Oletko käynyt tuolla kahvilassa tänään? Onkohan olemassa pienen pieni mahdollisuus, että joku ohikulkija kuvitteli olevansa ystävällinen, ja kun näki rannalla tavarat, ja ketään ei lähelläkään ja ei näyttänyt ilmaantuvankaan, vei hän ne sinne kahvilaan, ettei joku pitkäkyntinen niitä veisi...? Tai vienyt muualle löytötavaroihin, sellaisestakin kannattanee kysyä niitä?

    Tuosta tavaroiden säilytyksestä. Itsellä on ns. safer swimmer -uimapoiju mukana, jollaisia siis somessa näkee hehkutettavan. Sellaisella olen pidemmän aikaa jo uinut. Puhalletaan täyteen niin yksinkin uskaltaa uida pidemmän matkaa ja ei ihan rannassakaan kun sen varassa uskaltaa kelluakin hyvin ilman märkkistäkin. Lisäksi sisälle mahtuu erilliseen kuivaan taskuun avaimet, lompakko, puhelin jne, you name it. Onpa joskus ollut itsellä mukana myös kengät, paita, housut yms. kun en rannalle halunnut mitään jättää, että tilaa sielläkin on. Toimii hyvin kun näin yksin ui pääosin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käydään kahvilassa huomenna kyselemässä. Olisi kiva ajatella, että tuo kuvailemasi skenaario on mahdollinen :)

      Meillä on sellainen Safer Swimmer kanssa, mutta aika vähällä käytöllä. Se hidastaa uintia eikä kahdet kamat mahdu sinne kuitenkaan. Tänään olisi tietysti ollut kiva! Jos olisin sen puhelimen ja lasit sinne laittanut...

      Poista
  2. No oho, onpa ollut hiljaisena aamuhetkenä huonoa tuuria. Toivottavasti kamat löytyy tai vakuutus korvaa.

    VastaaPoista