Arkinen aherrus alkoi viime maanantaina, kun kesäloma päättyi. Töissä oli ihan kiva viikko, suht rauhallista. Kyllä se tahti varmasti tästä vielä kiihtyy.
Treenit sujuivat suunnitellusti, ja ohjelmassa olikin pari vähän uudempaa juttua. Tiistaina kävimme Peten kanssa ajamassa Solvallan mäet edestakaisin. Koska treenin pituudeksi ole merkitty puolitoista tuntia, sain ajaa jyrkimmät Haltian mäet kahteen kertaan - jee! Käännöspaikalla mietin, etten varmaan ehdi ihan Haltiaan saakka mutta ehdinpä sitten kuitenkin! Jostain autosta mulle oikein taputettiin siinä jyrkimmässä mäessä.
Paluumatkalla jotenkin söhläsin vaihteiden kanssa ja ketju putosi eturattaalta. Noh, tulipa sitäkin korjaustoimenpidettä sitten treenailtua. Loppumatkan ajelin kädet ketjurasvassa, onneksi on mustat ajohousut joihin niitä pyyhkiä.
Keskiviikkona juoksin työmatkat. Aamulla tosin jatkoin bussilla 40 minuutin jälkeen, mutta kotiinpäin juoksin vähän pitempää reittiä 1 h 15 min. Vasen pohje vähän kipeytyi, ja torstaina venyttelin ja rullailun sitäkin huolellisesti.
Torstain lepo ja sen myötä lisääntynyt vapaa- aika tulikin hyvään saumaan, sillä ehdin hakemaan poikamme Santahaminasta lomalle. Ilahdutin häntä vielä leipomalla banaanileipää ja tekemällä mustikkarahkaa. Oli ihanaa saada hänet kotiin ja perhe koolle taas parin viikon tauon jälkeen! Yhä harvemmin näitä hetkiä tuntuu tulevan, kun olemme kaikki samaan aikaan kotona.
Eilen perjantaina pyyhin pölyt maantiepyörästä ja ajoin sillä työmatkat. Oli kiva ajaa läpi kesäisen Helsingin ja Espoon. Paljon oli erilaista nähtävää: turisteja, puistojumppaa, kahvittelua ja suppailua. Kotimatkalla tuli vähän vettäkin, joten vaihdoin kenkien lisäksi myös vaatteet ennen lyhyttä 20 min lenkkiä. Tosi kiva yhdistelmätreeni, jossa musat korvilla juoksukin kulki odotuksia kovempaa vauhtia kipeästä pohkeesta huolimatta.
Tänään aamupäivällä kävimme uimassa Seurasaaren ympäri. Aurinko paistoi, ja uimarannalta lähtiessä oli jonkin verran teräviä pieniä aaltoja. Ennätysaikaan (1:03) rantauduimme, vaikka matkalla pysähdyimme juttelemaankin vastaan uineiden kanssa. He uivat myötäpäivään, me aina vastapäivään. Nyt mulla on jo aika hyvät suunnistuskiintopisteetkin juuri vastapäivään uidessa (Lauttasaaren vesitorni, Salmisaaren piiput, sähkötolppa, iso kivi ja Seurasaaren silta).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti