tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kotimatkalla

Neljä hiihtopäivää Rukalla menivät ohi nopeasti. On kyllä hienoa, kun latuja on niin paljon, että päivän hiihtolenkin voi suunnitella kuin pyöräreitin konsanaan: miettii kuinka pitkään aikoo hiihtää ja siitä vaan sitten suunnittelemaan. Eilen hiihdin Pyhävaaran ja Vuosselin reitit, yhteensä reilut kolme ja puoli tuntia. Pete kierteli vähän kauempaa ja hiihti noin 55 kilsaa. 

Kävin letulla ja teellä Uuttusuon kahvilassa, ja hiihdin siitä vielä katsomaan Kelkkatien mökkiä, jossa majoituimme edellisellä Rukan-reissulla pari vuotta sitten.


Hyvät kotimaiset sukset



Ambitin kyykähdettyä ekan lenkin jälkeen mittasin laturetkien matkaa ja aikaa Sports Trackerilla. Ihan hyvin onnistui, enkä usko että sykedatalla mitään sen kummempaa olisin tehnytkään. Väkeä oli laduilla paljon vähemmän kuin viikonloppuna, aika moni oli varmaan jo kotimatkalla. Sää oli samanlaisen pilvinen kuin koko pääsiäisen ajan, lämpöä pari astetta.

Uimaan ei tällä reissulla päästy, koska Kuusamon uimahalli oli remontissa eikä kylpylämeininki kiinnosta yhtään. Vähän harmi, mutta tulipahan otettua kaikki irti hiihtämisestä. Toivottavasti jo pian treeniohjelmassa sunnuntaipitkiksen kohdalla lukeva "paras keliin sopiva laji" olisi pyöräily. Lupaavalta näyttää ainakin tänään, kun aurinko paistaa ja lämpöä on täällä vähän pohjoisemmassakin melkein kymmenen astetta.

Sekin hyvä puoli tässä minilomassa oli, että allergiaoireet hävisivät kokonaan. Ne palaavat tietysti samantien kotona, mutta Ihan kiva oli saada niistäkin breikki pariksi päiväksi. Olen lähes aina maaliskuussa tukkoisessa, flunssanoloisessa kunnossa allergian takia, lääkityksestä huolimatta. Siitepölykauden alku on minulle aina hankalinta aikaa, kesää kohden helpottaa.

4 kommenttia:

  1. Minä lopetin 20 vuotta sitten yleissivistävän koulun ja hiihtämisen :D Tänä vuonna juhlavuoden kunniaksi ostin sukset ja kilpahiihtoa harrastanut pikkusisko opetti luisteluhiihdon tekniikkaa. Ei se ollut enää niin kamalaa kuin koulussa :) Valitettavasti kausi taitaa olla Oulussa jo ohi, kolme kertaa ehdin käydä hiihtämässä, kun hankinta vähän venyi. No tuleehan se talvi taas sieltä uudestaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole oikein siihen luisteluhiihtoon vielä päässyt sisälle, ehkä sit ensi talvena jos tulee taas kunnolla lunta. Vauhdikkaaltahan se näyttää! Kiva, ettei tuntunut sinustakaan niin pahalta kuin koulussa, välineillä on varmaan siinäkin iso osuus. Joo, ensi talvena on taas toivottavasti täynnä hyviä hiihtopäiviä.

      Nyt taidan vaihtaa pyöräilyyn, kun illallakin riittää valoa näköjään aika pitkään. Työpäivän jälkeenkin saattaisi ehtiä pienelle lenkille.

      Poista
    2. Oikea tekniikka on kyllä tarpeen. En lakkaa ihmettelemästä, että miksi sitä ei ole koskaan koulussa opetettu?! Välineet on nyt hyvät, suksivalinnassa auttoi ja voitelusta vastasi Riitta-Liisa Roposen henkilökohtainen suksihuoltaja :D Perinteinen ei ollu mulle nyt edes vaihtoehto, se varsinkin oli karseaa koulussa. Varmaan ne sukset lipsui eikä luistanu :/

      Poista
    3. Ihan pro-meininkiä siis! Onnea uusille suksille. Joku aika sitten oli Hesarissakin juttua siitä, ettei koulussa harjoitella yhtään sitä Cooperin testiäkään varten, siitä vaan samantien juoksemaan. Ei ihme jos ei tuntunut hyvältä. Ensin pitäisi opettaa ja harjoitella, olisi varmaan palkitsevampaa.

      Mun tulisi varmaan mökillä hiihdeltyä enemmän vapaata jäällä ja aurateillä, jos vaan olisi ne oikeat kamppeet ja varsinkin tekniikka.

      Poista