Kävelyä ja makoilua

Selkä ja jalka vihoittelevat edelleen; istuminen työpöydän ääressä ei taida tehdä hyvää iskiasvaivalle. Olen töissä yrittänyt aina silloin tällöin vähän jaloitella, mutta silti loppuviikosta jo istuminenkin tuntui epämiellyttävältä ja seisomaan noustessa jalkaa vihloi oikein kunnolla kipulääkkeistä huolimatta. Viime viikolla pyöräilin keskiviikkona ja torstaina yhteensä 2,5 tuntia, mutta sen jälkeen on ollut niin kipeä olo, että torstai- ja perjantai-illat pötköttelin vain sohvalla. Korvaava harjoittelukin on nyt siis jäänyt.

Viikonloppu on nyt mennyt edelleen tosi rauhallisesti, kun käveleminenkin taas sattuu. Työterveyslääkärillä on huomenna puhelinaika, ja yritän päästä magneettikuvaukseen ja erikoislääkärille ensin sitä kautta. Jos ei se onnistu, menen yksityiselle. Kipuja on ollut jo kohta neljä viikkoa, ja vointi tuntuu valitettavasti menevän vain huonompaan suuntaan. Kipua tuntuu nyt välillä jo nilkassa ja akillesjänteessäkin, samoin häntäluussa, koko ajan kuitenkin jossain päin selkää tai jalkaa. Yhtään ei auta sekään, että eksyin eilen netissä joillekin iskias-keskustelusivuille, ja siellä kaikilla tuntui vaiva kestäneen useita kuukausia. Haluan nyt varman diagnooosin ja tarkat kuntouttamisohjeet.

Ekasta maratonista alan haaveilla vasta sitten, kun jalassa tai selässä ei ole kipuja. Juuri nyt taitaa olla turhaa tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia. Ei tämä vaiva taidakaan mennä ohi niin helposti kuin aluksi luulin.

Mukaviakin asioita on toki viikonloppuna tapahtunut; Nelli leipoi ensimmäisen kerran ihan itse leipää (nam!) ja meillä on nyt jääkaapissa monta litraa tuoreita mustikoita.