Mitä tästä opin?

Eilen sain vihdoin apua takareisien kireyteen ja kipuihin, kun kävin Teijalla hierottavana. Se tuntui tosi hyvältä. Sovin seuraavan hieronnan maanantaiksi, ja yhden vielä maratonin jälkeiselle viikolle. Molemmat jalat ovat aika tukossa, mutta vain vasemmassa on kipuja. Joka aamu ensimmäiseksi kuulostelen jalan vointia, nyt en enää onneksi heräile kipuun yöllä kääntyessäni. Parempaan suuntaan ollaan menossa, ja tänäänkin meinaan kävellä ja ehkä vähän pyöräilläkin.

Tästä episodista olen oppinut ainakin nämä asiat:

• lämpimällä ilmalla pitää juoda tarpeeksi, jotta kudokset saavat nestettä (varmasti on ollut vajetta)
  
• magnesiumista voi olla hyötyä toipumisessa (ostin apteekista Diasporalia)
• kovalla treeniviikolla ei kannata mennä mustikkametsään tai kantarellijahtiin, lihaskuntotreenitkin kannattaa jättää vähemmälle
  
• kunnon venyttelyt pitää tehdä vasta 2-3 tuntia lenkin jälkeen, ei heti kuten valitettavan usein olen tehnyt
• jatkossa käyn hieronnassa 1-2 kertaa kuussa
• vesijuoksua voisi kokeilla korvaavana harjoitteena
  

Enskalta sain uudeksi ohjeeksi yrittää mennä lenkille (kevyt 6) nyt sunnuntaina ja seuraavan kerran keskiviikkona (kevyt 4-5 km) ennen maratonia. Kyllä se varmaan riittää, jos vaan saan jalat sitä ennen kuntoon. Jos sattuu, en juokse.

Vesijuoksua olen kokeillut joskus pari vuotta sitten Vierumäellä ja se oli kyllä maailman tylsintä puuhaa! En ymmärrä, miksei vedessä voisi samantien uida. Koska Teija kuitenkin vesijuoksua suositteli, kokeilin sitä nyt aamu-uinnilla ilman sitä vyötä, kun sitä ei ole. Aika nopeasti alkoi puuskututtamaan ja eteneminen oli tosi hidasta. Pysyin kuitenkin pinnalla! Jalkoihinkaan ei sattunut, joten saatan tehdä vielä toisenkin lyhyen vesijuoksulenkin tänään.

Eilen oli tosi mahtava täysikuu, ja sisko otti siitä tämän upean kuvan: