Kaksitoista vuotta on tässä kämpässä asuttu, ja vasta tänään lähdin ekan kerran kotiovelta hiihtämään. Monena vuonna ei tietty ole ollut luntakaan kunnolla, mutta aika monta vuotta on oikeasti jäänyt väliinkin. Seitsemän maissa kävelin sukset kainalossa reilun kilsan matkan ladulle. Sitä pääsee kahteen suuntaan, Leppävaaraan uusille urille ja tutummille lenkkipoluille Mankkaalle. Lähdin Leppävaaran suuntaan, tavoitteena löytää latu Leppävaaran urheilupuistoon.
Turuntien ylittävälle sillalle saakka latu oli hyvä molempiin suuntiin, mutta siitä eteenpäin piti taas ottaa sukset kainaloon. Löysin Säterintien päästä yhden pellon, jonne oli ajettu ladut, mutta nähdäkseni ne eivät johtaneet mihinkään vaan kiersivät vaan pellon ympäri. Pellolla oli tarpeen mukaan ottamani otsalamppukin. Reitti urheilupuistoon jäi siis toistaiseksi löytymättä, mutta sain hiihdettyä ja käveltyä parin tunnin lenkin, kun vielä palasin kotiin samoja latuja.
Pakkasta oli viitisentoista astetta, ja vain pakarat palelivat. Sukset olivat ihan loistavassa kunnossa Intersportissa tehdyn huollon jälkeen ja keli todella luistava. Hiihtäminen oli tosi kivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti