Maantiellä

Havahduin eilen kesken työpäivän siihen, että ulkona näytti olevan kerrassaan mahtava ilma. Lämpötila oli muutaman asteen plussalla ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Teki mieli pyöräilemään. Tuumasta toimeen siis. Kotiin päästyäni vaihdoin trainerirenkaan tilalle maantieajoon sopivamman kumin ja keräsin kaikki muutkin pyörälenkillä tarvittavat jutut. Niitä olikin yllättävän paljon: sykemittari, juomapullo, huulirasva, puhelin, pokkarikamera, ylimääräinen sisäkumi, pumppu, avaimet ja rahaa.

Kotipihassa piti vielä taluttaa pyörää, kun se on niin jäässä, mutta pian pääsin ajelemaan. Päätin ajaa tutun vakkarilenkkini Bodomjärven ympäri. Vanhan Turuntien vartta ajoin kevyen liikenteeen väylää, ja siellä Jorvin sairaalan kohdalla oli pari pätkää, joissa oli vain kapea polku lumen ja jään keskellä. Hiekkoja ei oltu vielä harjattu pois. Pahimmissa alamäissä jarruttelin. Olisi vaan aikaisemmin pitänyt siirtyä ajamaan tielle.

Oli hienoa päästä taas ulos ajelemaan kaiken sen sisätiloissa hikoilemisen jälkeen! Vaatetta oli sopivasti, vain varpaat alkoivat palella kesken lenkin, olin nimittäin unohtanut kenkäsuojat kotiin. Kylmä ehti kyllä tulla koko kroppaan lenkin jälkeen, kun pesin pyörää. Viimeisenä silauksena voitelin ketjunkin.

Giro d'Espoon sivuilta löysin hyvät ohjeet ryhmäajoon, ne kannattaa lukaista ennen kevään yhteislenkkejä!