Kuluneella viikolla ohjelmassa oli kaksi vähän vauhdikkaampaa pyörätreeniä, ja ne ajoimme Peten kanssa molemmat omaa vauhtiamme. Kovemmissa vedoissa en edes pysyisi Peten peesissä vaikka miten rimpuilisin.
Nyt juhannuspäivänä oli vuorossa vähän pitempi lenkki, kun ajoimme 70 kilsaa Suomusjärveltä Kiskoon ja sieltä Karjalohjan kautta takaisin. Asetin tavoitteeksi ajella rauhassa pk-vauhtia ihan oikeasti ja sovimme, että Pete odottaa minua ensin Kiskossa ja sitten autolla. Lähdimme ajamaan samaan aikaan, ja alussa tunsin hieman tuskaa, kun näin miten Peten selkä katoaa horisonttiin. Kun häntä ei enää näkynyt, oli helpompi rauhoittua ajamaan omaa vauhtia. Tuli myös juotua säännöllisemmin ja kokeiltua hieman erilaisia asentoja satulassa, kun ei tarvinnut pelätä peesin sillä aikaa karkaavan. Kokeiluista huolimatta satula alkoi hiertää noin 30 kilsan jälkeen. Uuden satulan hankinta on siis edessä.
Olisi vaan kiva olla nopeampi. Tämänpäiväisen lenkin keskinopeus oli 27 km/h, kun keskisyke jäi muutaman pykälän aerobisen kynnyksen alle. Tie oli paikoin märkä aamuisen sateen jäljiltä, ja pari pientä kuuroa tuli niskaan ennen Kiskoa. Tuultakin oli ihan sopivasti. Kiskossa ajoimme vähän matkaa kisareittiä, mm. viimeisen ylämäen ennen juoksuvaihtoa.
Vauhti tietysti on mitä on, se pitää vain hyväksyä. Yritän muistaa kisoissa senkin, että pyöräilyn jälkeen pitää jaksaa myös juosta. Parina ensimmäisenä vuonna Kiskossa olen laittanut kaiken peliin jo uinnissa tai viimeistään pyöräilyosuudella, mikä on sitten kostautunut juoksussa. Jospa tänä vuonna saisin tehtyä tasapainoisen suorituksen. Kiskossa kisataan jo viikon päästä, joten pian pääsen yrittämään!
 |
| Eilisen treenin jälkeen paistoi aurinko. Lähtö oli taas Kasvihuoneilmiön pihalta. |
Onko tuo uusi aika-ajopyörä nopeuttanut sinun pyöräilyvauhteja?
VastaaPoistaKäytkö säännöllisesti tempoajoissa? Muistelin, että olet joskus kirjoittanut tempoajosta.
Mukavaa valmistavaa viikkoa Kiskon kisaan :)
Minulla olisi ensimmäinen sprinttikisa kahden viikon päästä Voimarinteellä, jänskättää aika tavalla.
On varmaan nopeuttanut, mutta en oikein osaa sanoa kuinka paljon. Aikaisempina kesinä en juurikaan ajellut yksin enkä edes seuraillut sykkeitä tai vauhteja näin tarkasti. Lisäksi huomasin, että pyörän mittari näyttää vähän liian pitkää matkaa ja siten myös vauhtia. Tästedes on sitten vähän tarkempaa vertailudataa Suunnon mittarista. Pyörän lisäksi niin moni muukin asia vaikuttaa vauhtiin (lämpötila, tuulen nopeus ja suunta, nestetasapaino, tien pinta jne), että vertailu siksikin aina vähän ontuu.
PoistaKiitos samoin sinullekin tsemppiä ekaan sprinttikisaan!
Unohtui vastata tuohon tempoajojuttuun... Pari kertaa olen osalllistunut sellaiseen, ja heinäkuussa on taas sitä herkkua tiedossa, kun on Heltri Cupin 20 km tempo kuun lopulla.
PoistaJos tykkää porukkalenkkeillä varsinkin itseä kovempien kanssa, kannattaa muuten opetella peesaamaan niin, että siitä oikeesti saa kaiken hyödyn irti. Mä luulin jo kaks vuotta sitten osaavani, mutta nyt on valjennut, että vieläkin riittää opeteltavaa. Monesti tulee huhkittua turhaan ihan vaan koska on tuulen suuntaan nähden vähän väärällä puolella tai 20cm liian kaukana edessäajavan renkaasta. Sen peesissä roikkumisen kun oppii kunnolla, pystyy ajamaan lenkkiä hyvinkin paljon itseä kovempien peesissä, joutumatta silti erityisen tiukille.:) (ja jos välillä joutuukin, niin "liian kovavauhtiset" lenkit ainakin mulla tuo vauhtia jalkoihin kaikista tehokkaimmin.:D)
VastaaPoistaMaantiepyörällä oli helpompi peesata, tri-pyörällä en oikein uskalla ajaa riittävän lähellä ainakaan ala-asennossa. Ja on varmaan siinäkin parannettavaa... Nyt mietin, että on parempikin ajella enemmän yksikseen, niinhän sitä kisassakin joutuu ajelemaan.
PoistaOlis kyllä kiva ajaa kovavauhtisempien peesissä joutumatta erityisen koville :) Sulla tuntuu se tosiaan sujuvan ihna hurjissakin vauhdeissa, niin olen blogistasi lukenut.
Minusta on kaikkein parasta ajella yksinään, kun saa pitää juuri omanlaistansa vauhtia ja ilman mitään paineita. Kyllä Juhakin mun vauhtia suostuu ajelemaan, mutta minä koko ajan mietin, että sillä haluttais mennä nopeampaa, vaikka se väittää, että ei haittaa ajaa välillä hitaampaa ;) Tällä viikolla olin lenkillä Juhan + Juhan kahden kaverin kanssa. Miehillä oli nopeusmittarit ja Juha varmisti multa, että hänen vetämänsä vauhti (jotain 28 km/h) on mulle OK ja ohjeisti muutkin vetämään sitä nopeutta. Kun sitten oli mun vetovuoro, niin mentiin yleensä lujempaa, koska mulla ei mittaria ole, enkä halunnut olla hidas :D No meillä oli ihan kivat tuulet ja uskalsin ajaa lujempaa, kun tiesin aina välillä pääseväni peesiin levähtämään.
VastaaPoistaMulla on usein samanlaisia ajatuksia, siis että muut joutuvat ajamaan vuokseni liian hiljaa. Pitkään meillä toimi hyvin se, kun Pete tiesi millaisilla sykkeillä voi ajaa, jotta mun sykkeet pysyvät pk-alueella. Nyt tri-pyörällä en uskalla ajaa tarpeeksi lähellä peesissä, joten se etu on mennyttä.
PoistaOnneksi tykkään minäkin ajella itsekseni.