perjantai 14. elokuuta 2015

Tekevälle sattuu

Eilen sattui pieni haaveri pyörällä kotimatkalla töistä, kun jäin rullaluistelijan jyräämäksi risteyksessä. Hiljainen vauhti ja nurmikko alla onneksi rajoittivat vammoja. Vain naarmuja polveen jäi muistoksi kaatumisesta. Rullaluistelija oli kovasti pahoillaan, ja minulla kaatuessa eka ajatus että ei kai kisa vaarannu. Onneksi ei.




Kuva oli huomata ja tuntea ekaa kertaa sekin, että maantieklossit irtoavat ihan helposti kolarissa. Aikaisemmin olen kaatunut pari kertaa omaa hölmöyttäni joitakin vuosia sitten, kun en saanut ajoissa kenkää irti polkimesta. 

Kolarin jälkeen kävin juoksemassa tunnin lenkin, ja polvi oli ihan ok. Lähes säikähdyksellä selvisin siis. Yllättävän paljon näitä kolhuja tuntuu sattuvan juuri kisan alla muillekin. Päätin jättää työmatkapyöräilyt elokuulta tähän, ettei sattuisi mitään uudestaan.

Olemme Peten kanssa tänä kesänä lähteneet melkein aina pyörälenkille jostain muualta kuin kotoa, Espoossa yleensä Oittaalta tai Bembölen kahvituvalta. Kotoa paras reitti maantielle kun kulkee Turvesuontietä pitkin, ja se on ollut koko kesän isossa remontissa uuden liittymän takia. Siinä on välillä hankalaa ajaa jopa autolla puhumattakaan tripyörästä; mutkia, hiekkaa jne.

Tiistaina tarjoutui mahdollisuus ajaa Kriittisen pyöräretken mukana keskustasta Tapiolaan Länsiväylää pitkin. Pakkohan se oli kokea. Vaikka kokemus sinänsä olikin hieno ja mieleenpainuva, jäi siitä vähän huono maku. Ihan kaikki osallistujat eivät muistaneet olla provosoitumatta tai provosoimatta. Välillä minulle tuli epämukava fiilis. Ei se yhteispeli liikenteessä yhtään parane sormimerkkejä näyttämällä, vaikka joku bussi ja taksi reitille eksyikin. Moottoripyöräpoliisihan oli siellä ymmärtääkseni juuri sellaisia tilanteita varten ja hoitivatkin ne hyvin. 




Uhittelu ei auta vaan pikemminkin lisää vastakkainasettelua pyöräilijöiden ja muun liikenteen välillä. Lisäksi se saa kaltaiseni konfliktinkarttajat miettimään seuraavalle kriittiselle pyöräretkelle osallistumista vähän tarkemmin. En halua olla mukana huonosti käyttäytyvässä porukassa ja valitettavasti fiiliksen pilaamiseen tarvitaan vain muutama tyyppi. 

2 kommenttia:

  1. Onneksi selvisit säikähdyksellä kolarista :) Noi osaa niin pelästyttää varsinkin kisojen kynnyksellä.

    Samaa mieltä muuten tuosta käyttäytymisestä liikenteessä. Pyöräilijä kun jää toiseksi auton ym kanssa... Aika moni tarvitsisi vähän nöyryyttä liikenteessä, kulkuneuvosta riippumatta.

    VastaaPoista
  2. Joo, se oli sellainen pieni tömähdys kun ei vauhtiakaan ollut.

    Yhteispelistä on selvästi puutetta liikenteessä. Ihan kaikki voivat parantaa muiden huomioonottamista.

    VastaaPoista