sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Kanarian auringon alla

Terveiset Kanarialta! Aurinko paistaa, merituuli puhaltaa ja Span kahvilassa on ilmainen wifi. Täällä onkin tullut istuttua lähes joka päivä, varsinkin matkaseurana olevat 15-vuotiaat tytöt iPhoneineen. Huoneeseenkin saisi netin, 20 euroa/viikko, mutta sillä yhteydellä ei voi olla nettiin yhteydessä kuin yhdellä koneella kerrallaan. Mitä sellaisella yhteydellä nykyaikana tekee, kun kaikilla on älypuhelimet ja muut vehkeet mukana eikä täällä kaukana uskalla datayhteyksiä käyttää? No, tässä sitä nyt istuskellaan mangosmoothien ääressä, ja Pete ui tuossa vieressä 25 m altaassa.

Olemme Bahia Felizissä, melko lähellä lentokenttää (ja valitettavasti myös karting-rataa) ja taksimatkan päässä melkein kaikesta kivasta. On tässä ihan lähelläkin ravintoloita ja turistikrääsäkauppoja, mutta jos haluaa enemmän pitää vähän matkustaa. Hotellissa on kyllä hyviäkin puolia, esimerkiksi juuri se 25 metrin allas ja sitten tämä spa-kahvila ja ilmainen netti.

Altaaseen pulahdimme heti ensimmäisenä aamuna perillä, torstaina. Saimme koko tunnin uida kahdestaan, omilla radoilla tietenkin. Uimaan päästäkseen pitää maksaa 3 euron lisämaksu, ja se pitää suurimman osan porukasta toisilla altailla. Samana päivänä haimme Free Motionista varaamamme Cannondale CAAD10-maantiepyörät. Omat polkimet ja jalkapumppu oli pakattu mukaan, kypärät vuokrasimme. Heti alkajaisiksi kävimme ajamassa lyhyen mäkisen pätkän, joka oli tuttu jo kahden vuoden takaiselta reissulta. Melko raskasta oli, varsinkin kun huomasin vasta pitkän mäen päällä, että minulla olisi ollut käytössäni vielä kolmaskin eturatas... No, loppu menikin sitten kivasti alamäkeä.

Tässä ollaan jo melkein korkeimmassa kohdassa, päivä oli hieman pilvinen:



Perjantaina ajoimme Soriaan ja Moganiin. Melko mäkistä oli, nousumetrejä kertyi 1650 ja lenkille pituutta yhteensä 103 km. Vajaat viisi tuntia ajoaikaa siinä vierähti.

Tästä alkoi kunnon nousu, ja sitä kestikin ihanan pitkään:



Soriassa oli onneksi kahvila ja kauppa auki, joten saimme ostettua virvokkeita ja lisää vettä pulloihin.



Alamäkikin kesti sitten sekin tosi pitkään. Huomasimme siinä, ettei meillä kummallakaan ole kovinkaan kummoisia laskutaitojakaan. Melko lailla jarruttelun puolelle meni se, mutta hymy oli ainakin herkässä.



GC1-moottoritie on pari viikkoa sitten avattu liikenteelle, ja rantatiellä on todella vähän autoliikennettä. Tässä pysähtyessämme sanoinkin Petrille, että onpas ihanan hiljaista. Heti sen jälkeen ohitsemme ajoikin seitsemän-kahdeksan auton jono. Jonon ensimmäinen auto oli ajanut sen verran kaukana, etten ollut huomannut taakse kertynyttä jonoa. On siellä vähän autoja ja bussejakin, mutta vain murto-osa parin vuoden takaisesta määrästä. Rauhassa sai ajella. Tunneleita varten piti vuokrata valotkin.



Eilen lauantaina oli melko tuulinen päivä, ja reippaasti kävelimme rantaan tavoitteena avata avovesiuintikausi. Uimme rannan suuntaisesti reilut 10 minuuttia yhteen suuntaan ja vajaat parikymmentä takaisin. Melko kovaa oli aallokko, se heitteli meitä kuin lastuja laineilla. Hauskaa kuitenkin oli, varsinkin kun Petri oli luvannut, ettei vedessä ole meduusoita tai mitään muutakaan vaarallista tai pelottavaa. Vesi oli turkoosia ja kristallin kirkasta, sen verran suolaista tosin, ettei kannattanut pitää veden alla suuta auki. Pieni pyörälenkkikin ajettiin iltasella läheiseen Sardinan kaupunkiin. Keli oli tosi tuulinen, ja Peten asento sen mukainen. Minä tulin kevyesti peesissä.



Tänään olemme viettäneet aamupäivän Amadores-rannalla. Siellä kävimme juoksemassa vajaan tunnin ja teema oli tuttu pyörälenkeiltä: ensin ylös ja sitten alas.



Treeniohjelmassa oli vielä pyörälenkkikin tälle päivälle, mutta päätimme käyttää sen ajan voimien keräämiseen, kun huomiseksi on on suunnitelmissa noin 100 km pituinen pätkä, jolla on vielä enemmän nousumetrejä kuin perjantaina ajamassamme. Jaksaa jaksaa!

Helposti on onnistunut treenailun ja perhelomailun yhdistäminen. Mukanamme on tyttäremme lisäksi hänen hyvä ystävänsä, ja tytöt ovat viihtyneet mainiosti hotellilla sen ajan, kun me olemme pyristelleet Kanarian maastoissa.

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa ja näyttää mukavalle!! :) Toivottavasti loppureissu on myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ninni! Kivaa on ollut, voisin ehkä joskus tulla uudestaankin...

      Poista
  2. Hyvä meininki! Täälläkin on aurinkoista, mutta lämpimämpi voisi olla (Vantaa...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lämpöaaltoa odotellessa... Toivottavasti tulee ainakin lämmin kesä ja lumet sulavat ennen juhannusta.

      Poista
  3. Hauskaa loppureissua. Ihan mielenkiinnosta omia reissuja varten kyselen, missä hotellissa olette (uima-allas kun kuulostaa hyvältä), jos et halua täällä mainostaa, niin tietty voit varmaan mailatakin mulle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kipa! Meillä on huoneisto Tres Vidas -nimisessä paikassa Hotel Orquidean vieressä. Kaikki ko. hotellin palvelut, mukaan lukien se spa ovat käytettävissä. Meille matkan myi Finnmatkat. Paikka on kyllä kiva, mutta tässä ei oikein ole mitään kiinnostavaa kävelyetäisyydellä. Pyörälenkille pääsee kyllä helposti, ja kaikki on siistiä ja viihtyisää. Lapsiperheitä on todella paljon.

      Meloneras, jossa olimme pari vuotta sitten, oli siinä mielessä parempi paikka. Siellä ei tosin ollut tuota uima-allasta.

      Poista