Uinnissa on taas kivaa mennä porukalla. Torstaina olin Heltrin uintitreeneissä, jossa jo muutaman vuoden olen uinut samojen tyyppien kanssa, tutussa peesissä. Treenissä uitiin nopeutta, mutta nin lyhyet pätkät kerrallaan (n. 10 m) ja pitkillä palautuksilla, ettei se tuntunut lainkaan pahalta. Eniten tykkäsin taas koordinaatiodrilleistä. Toisessa lähdettiin liu'ulla päädystä ja kun vauhti alkoi pysähtyä, kierähdettiin pinnassa pituusakselin ympäri keskivartalon avulla. Toisessa drillissä lähdettiin niinikään liu'ulla päädystä, mentiin kerän kautta selälleen ja siitä kierähdettiin nopeasti takaisin vatsalleen uimaan vaparia.
Perjantaina uintiputki jatkui, kun lähdettiin aamulla Peten kanssa kaverin kyydillä Märskyssä. Menin ensin puoleksi tunniksi vesijuoksemaan, ja kokeilin ristiaskelia, taaksepäin juoksua ja myös tasahyppyjä, jotka Arja mainitsi aikaisemmin kommentissaan. Mielenkiintoista, aika helposti sitä alkoi käsilläkin vähän avittaa menoa vaikkei vissiin pitäisi. Taaksepäin en meinannut päästä ollenkaan. Loppuverraksi kävin vielä uimassa parisenkymmentä minuuttia.
Kuntopiirissä kokeilin eilen hyppyjäkin, mutta akilles vähän kipeytyi niistä. En tiedä johtuuko kipeytyminen hypyistä vai Five Fingers -tossuista. Täytyy siis vielä olla varovainen juoksun aloittamisen kanssa. Ei se oikeastaan haittaa, sillä olen alkanut pitää myös vesijuoksusta. En tietenkään yhtä paljon kuin "oikeasta" juoksusta, puhumattakaan uinnista, mutta sen verran kuitenkin että jaksan sitä tehdä.
Tänäkin aamuna olin Märskyssä, nyt vaan uimassa. Pete on Pietarissa ja onnekkaasti somesta löysin ihanan uintikaverin, jonka kanssa uimme ensin pienen uintipyramidin (50-100-150-200-150-100-50) ja sitten vielä 3x400 metriä matkavauhtia. Ensimmäiset hetket saimme uida radalla kahdestaan, mtta sitten siihen tuli pari räpylöillä uivaa kaveria ja myöhemmin vielä yksi vähän tukevampi mies. Saimme siis myös ohitella, onneksi Märskyn radat ovat leveitä ja kolme mahtuu uimaan rinnan ainakin pienen hetken. Uinti tuntuu nyt kyllä tosi hyvältä, ja se onkin tänä vuonna lohkaissut suurimman osan treeniajastani.
Aamulla tuli mieleen kuvata kaikki punaiset valot, joihin jouduin matkalla pysähtymään. Ei niitä onneksi niin kamalasti ollut.
Ensimmäinen kuva on Kehä I:n ja Turvesuontien risteyksestä Laajalahdessa, ja aurinko on juuri nousemassa. Kuinkakohan monta tuntia tässäkin risteyksessä olen jo ehtinyt viettää vihreää odotellen joko pyörällä tai autolla? Tänään tuli taas pari minuuttia lisää.
Munkkivuoressa Turuntien päässä. Tästä ei ole kaukana se risteys, jossa joitakin vuosia sitten kuoli nuori tyttö Audin alle. Muistan sen joka kerta, kun ajan ohi. Nyt lähellä on onneksi jo alikulku jalankulkijoille.
Taas se ihana aurinko, nyt Haagassa. Valot ehtivät jo vaihtua ennenkuin sain kännykkäkameran esille.
Mäkelänkadulla kääntymässä uimahallille. Taas nopeat valot!
Määränpäässä ja vielä aikataulussa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti