Örebron hikileiri

Kuvassa on Örebron keskustassa oleva ikivanha linna.

Palasimme tänään Nellin kanssa Örebrosta aamulaivalla Helsinkiin. Lähes viikon matka on nyt onnellisesti ohi, ja kaikki sujui kommelluksitta. Nellin joukkue voitti alkulohkonsa (4 voittoa, 1 tasapeli), mutta hävisi ensimmäisen A-jatkosarjan ottelunsa 0-1 ja putosi näinollen jatkosta. Se harmitti vähän aikaa.

Majoituimme Nellin joukkueen kanssa Karolinska skolaniin, meitä oli yhdessä luokkahuoneessa 14 pelaajaa, 2 valmentajaa ja 2 vanhempaa. Ostin jo huhtikuussa meille molemmille ilmatäytteiset kunnon patjat, joissa on oma moottori. Töpseli vaan seinään ja patja täyttyy ilmalla. Siinä oli yllättävän hyvä nukkua, oikeastaan vain kuumuus joskus häiritsi. Suihku oli eri rakennuksessa ja vessa käytävässä, ja siihenkin tottui ehkä toisin kuin joka päivä tarjolla olleeseen kouluruokaan...

Örebrossa oli tavoitteena juosta kolme lenkkiä, ja niin teinkin. Torstaina juoksin Nellin matsiin majoituskoululta. Lenkin pituudeksi arvioin noin 8 kilometriä, ja sen juokseminen hellesäässä kesti reilut 56 minuuttia. Keskisyke oli 151. Vähän meinasin jossain vaiheessa hermostua, koska kartta ei näyttänyt ihan koko reittiä perille asti, ja eteen tuli jatkuvasti teitä, joilla oli jalankulku kielletty. Perille löysin kuitenkin ja matsia katsellessa oli hyvä venytellä.

Perjantaina lähdin aamulenkille ennen aamuseitsemää. Juoksin läheiseen saareen ja löysin sieltä 1,1 kilometrin pituisen lenkin sen ympäri. Reitti oli ihanan tasainen, ja syke pysyi helposti tosi alhaalla; keskisyke oli vain 138. En ole koskaan ennen juossut noin alhaisella sykkeellä! Lämpötila oli jo heti aamusta noin 20 astetta, ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.

Sunnuntaina oli edelleen hellettä, kun lähdin aamuyhdeksän jälkeen juoksemaan kanaalin rantaa luonnosuojelualueelle. Maisemat olivat lähes kuin Otaniemessä konsanaan; märkää rantaa, polkuja ja lintutorni. Lintujen lisäksi näin pienen kauriin, pari käärmettä ja lehmiä kahdessa eri paikassa. Ensimmäiset puolitoista tuntia juoksin pk-sykkeellä (keskiarvo 151), seuraavan puolituntisen aikana annoin sen nousta maratonvauhtiin (ka 161) ja kahden tunnin juoksun jälkeen pistin kävelyksi. Syke pysyi kävellessäkin noin 10 minuuttia 140:ssa, eli helle kyllä tuntui. Pressbyrånista kävin lenkin päätteeksi ostamassa suklaa-Gainomaxin ja jonkun ihanan vitamiinijuoman, johon oli lisätty mm. magnesiumia. Se oli ihan jättihyvää!

Ainoa miinus koko matkalla oli kotimatkan hytit Viking Mariellalla. Hyteissä ei ollut ikkunaa, ja meidän hytissä haisi inhottavasti tupakalle. Ei tee kyllä ihan heti mieli uudelleen risteilylle, vaikka Tukholman sisustuskaupat (mm. Room ja Bruka) jäivätkin tällä kertaa käymättä.

Maratonharjoittelu jatkui tänään kotimaisemissa tutulla 10,3 km:n lenkillä, joka sekin sujui hyvin ja muutaman minuutin nopeammin kuin viime viikolla helteessä.

Ihanaa olla kotona!