Mökkiurheilut

Kävin torstaina mummin mökillä uimassa tontin edessä olevan saaren ympäri, 35 minuuttia meni. Ekan kerran uin karille eli tein lähempää tuttavuutta kivien kanssa. Ensimmäinen kerta tuntui vähän inhottavalta, koska en siinä kohdassa osannut sitä lainkaan odottaa, mutta seuraavat kosketukset menivät jo vähän helpommin. Kiviä oli siinä kohtaa vaikea nähdä jostain syystä, vaikka samalla reissulla näin ekan kerran uidessa myös pohjaan asti. Se tuntui tosi hyvältä, kun näki ettei vedessä ole mitään yllättävää tai inhottavaa. Vähän siis kuin altaassa, mutta aurinko paistoi ja sai uida ihan omaan tahtiin ketään väistelemättä.

Kuva Kankarisvedeltä (saari ei näy kuvassa):

Perjantaina polkaisin aamulla 53 kilsan lenkin reilussa kahdessa tunnissa. Asfaltille oli vain parinsadan metrin matka, ja talutin pyörää sen pätkän. Lähdin ajamaan pohjoiseen päin, jonne muuten ei ole yli 40 vuoden aikana ollut kovinkaan usein asiaa. Joskus 90-luvun alussa kävimme Peten kanssa Rantapirtillä juhannuksena, ja saimme neuvoa tietä myös illan pääesiintyjän, Irwinin, autokunnalle. Iloisessa tunnelmassa matkusteli se porukka.

Lauantaina pulahdin taas uuteen järveen (yksi Suomen varmasti monista Saarijärvistä) ystäviemme mökillä Heinolassa. Uin ekalla kerralla 40 minuuttia. Sen reissun haaste oli selvitä lumpeista panikoitumatta. Sama juttu kuin kivien kanssa; ekat tuntuivat pahalta, kun läiskähtivät kasvoille ja osuivat jakoihin, mutta kyllä niihinkin tottui. Myös suunnistaminen auttoi, kun kiersin pahimmat pöheiköt. Illemmalla kävimme Peten kanssa yhdessä noin 20 minuutin uinnilla.

Tänään lähdin puoli kahdeksan maissa pyöräilemään Bodominjärven ympäri. Lenkille tuli mittaa noin 36 kilsaa, ja kävin sen päälle juoksemassa puolisen tuntia. Nyt olemme lähdössä isolla porukalle viettämään päivää Linnanmäellä. Jiihaa!