Työt alkoivat ja niin se oli pakko eilen palata sukumökiltä kotiin. Arkemme tuntuu rakentuvan aika pitkälle meidän kahden urheilujen ja vähän myös lasten harrastusten ympärille. Silloin sen huomaa, kun on toisen mökillä kylässä ja pitää yrittää plänätä ja sovittaa omat liikkumiset vieläkin useamman ihmisen aikatauluihin. Yhdenkin kerran lauantaina tuli vähän huono omatunto, kun pölähdimme pyörälenkiltä suihkun kautta suoraan valmiiseen lounaspöytään. Urheilija on itsekäs, sanoi Heltrin puheenjohtaja kerran, eli kai se sitten oli ihan ok.
Sukumökki on Jämsänkoskella, ja siellä oli taas mummi, setiä ja tätejä, serkkuja, lasten pikkuserkkuja ja muita vieraita kolmattakymmentä. Mukavaa oli, ja lapset pääsivät taas puhumaan englantia, kun porukkaa oli Alankomaista, Itävallasta, Englannista, Saksasta ja Italiasta. Isäni vanhemmat lähettivät 60-luvulla kaikki kuusi lastaan ulkomaille ainakin hetkeksi opiskelemaan tai työskentelemään, ja kuudesta neljä jäikin sille tielle. Kesällä tapaamme aina yhteisessä kesäpaikassa. Kaikki eivät tietenkään pääse mäkille yhtä aikaa, mutta nyt meitä oli paikalla neljässä polvessa. Toivon, että omatkin lapseni jossain vaiheessa opiskelujaan pääsevät ulkomaille vaihtoon.
Tässä yhteenveto viime viikon liikunnoista:
ma lepo
ti kevyt juoksu 40 min
ke avovesiuinti Oittaalla 45 min
to juoksu 15 min av, 4x8 min reipasta + 2 min pal, 15 min lv
pe lepo
la pyöräily reilut 2 h, 67 km
su juoksu 30 min pk, 2x20 min reipasta 2 min pal, avovesiuinti 1,5 km 40 min
yhteensä 6 tuntia 7 minuuttia.
Mökillä myös melottiin:
Melontavarustus hiukan kevyempi, kuin meidän "villahousukelit". Mukavia nämä kesän sukukokoontumiset!
VastaaPoistaJoo, ei ollut aukkopeitteitä eikä aina liivejäkään, kun meloimme toiselle mökille parin sadan metrin päähän.
VastaaPoistaMukavaa oli tavata sukulaisia ja päivitellä kuulumisia!