Taas kerran kävi niin, että palasin lenkiltä paremmalla mielellä kuin olin lähtenyt. En tiedä, mistä se johtuu, mutta tuntuu kyllä toimivan joka kerta. Kätevää. Jostain muistan lukeneeni, että juokseminen jollain tavalla vähentäisi myös masentumisen vaaraa. Siinäkin oletuksessa olisi kyllä järkeä.
Lenkki oli tänään reilut 9 km, ja aikaa meni tasan tunti. Keskisyke oli 150 ja maksimi 161. Nyt ei näkynyt jäätä eikä lunta missään ulkoiluteillä, ja osa Otaniemen ja Tapiolan asfalttiteistä oli jopa harjattu puhtaaksi hiekoitushiekasta. Auringonlasku oli upea; taivas hehkui violetin ja oranssin väreissä. Lämpöä oli viitisen astetta.
Tapiolassa vastaan tuli nuori mies, joka kantoi pariakymmentä Gainomax-tetraa. Taisivat olla tänään tarjouksessa Hulluilla Päivillä. Minun vatsalleni Gainomax ei sovi, mutta Pete on siihen tykästynyt.
Uusien juoksukenkien hankinta ei ole edistynyt.
Toi on kyllä totta, että melkein poikkeuksetta mieli on hyvä lenkin jälkeen.
VastaaPoistaNiin oli mullakin tänään kun kaiken kauppastressin ym. jälkeen loppuillasta pääsin juoksemaan.
Kaikkein parasta on päästä juoksemaan metsään, just oon lähdössä lenkille mökillä!
VastaaPoista