Ensimmäinen vuosi juoksua

Viime vuonna heinäkuun alussa olin ystävättäreni 40-vuotisjuhlilla. Siellä kahvipöytäkeskustelussa juteltiin paljon mm. juoksemisesta. Mukana oli myös ystävättären sisko, joka oli jo siinä vaiheessa juossut useita maratoneja ja puolikkaita. Hän lohkaisi, että juoksemisesta pääsee kunnolla jyvälle vasta 500 juostun kilometrin jälkeen. Minä olin siihen mennessä juossut Pääkaupunki- ja Länsiväylä-juoksuissa itseni muutaman kerran läkähdyksiin aivan liian vähällä harjoittelulla. Innostuin kuitenkin tuosta keskustelusta ja päätin juosta neljä kertaa viikossa, kunnes saisin sen 500 km kasaan. Ekan lenkin juhlien jälkeen juoksin 10.7.2008 ja 500 km tuli täyteen 6.11. samana vuonna.

Alkusyksystä juoksukärpänen oli puraissut jo niin kovasti, että houkuttelin Petrin mukaani Esport Arenan maratonkouluun, jota vetivät Ensio Hakala ja Sanna Autio. Maratonkoulu kokoontui loka-toukokuussa alun toistakymmentä kertaa. Ohjelmaan kuului myös kaksi kuntotestiä ja henkilökohtaisen harjoitusohjelman laadinta. Oma treeniohjelma on ollut minulle tosi tärkeä etenkin nyt harjoitellessani Helsinki City Marathonille. Minusta on tärkeää tehdä asiat "oikein", ja luulenpa, että olisin helposti harjoitellut liikaa ilman omaa ohjelmaa ja tiukkoja ohjeita siinä pysymisestä tai sitten juoksuharrastus olisi alkuinnostuksen jälkeen taas kerran lopahtanut.

Vuoden aikana olen osallistunut kahdelle puolikkaalle: syyskuussa Espoon Rantamaratonille (2.24.50) ja toukokuussa Helsinki City Runiin (2.10.07). Tuloskehitys on ainakin tähän saakka ollut nousujohteinen! Tuntemuksetkin puolikkailla ja niiden jälkeen olivat ihan erilaiset, HCR:n aikana tiesin juoksutestien perusteella, että syke on oikealla tasolla ja että jaksan varmasti loppuun saakka, Rantamaratonin puolikkaan jälkeen olin pitkään läkähdyksissä ja ihan puhki., kun taas HCR:n jälkeen oli ihan voittajafiilis.

Juoksukilometrejä on nyt kertynyt lähes 1600, lenkille olen lähtenyt jo yli 170 kertaa. Olen juossut lenkkejä pääasiassa kotona Espoossa ja mökillä Kettulassa, mutta myös Salt Lake Cityssä, Lontoossa ja Örebrossa. Talvella juoksin jonkun verran myös sisäradalla Esport Arenalla. Ensimmäinen rasitusvammakin on nyt totta: piriformis-lihas aiheuttaa aina välillä viiltävää kipua pakaraan ja takareiteen. Yritän sitä nyt jumppailla ja venytellä maratonkuntoon. Jos ei se auta niin sitten burana.

Seuraava juoksuetappi, se varsinainen tavoite on Helsinki City Marathon elokuussa. Sinne toivon viileää, puolipilvistä juoksukeliä, mutta juoksemaan täytyy tietysti lähteä, vaikkei säätoive toteutuisikaan. Tavoite on juosta hyvävoimaisena maaliin. Mitään tiettyä loppuaikaa en tavoittele, mutta kyllä se todennäköisemmin on lähempänä viittä tuntia kuin neljää ja puolta. HCM:n jälkeen olen aikeissa juosta Rantamaratonin puolikkaan syyskuussa.

Tämä blogi on alusta asti ollut tosi tärkeä osa juoksuharrastusta. Perustin sen alunperin, jotta voisimme siskoni kanssa vaihtaa treenikuulumisia Atlantin yli. Sisko ei kuitenkaan sinnikkäistä yrityksistäni huolimatta olen ihan vielä innostunut treenaamaan maratonille (eikä myöskään bloggaamaan), mutta toivon juoksukärpäisen puraisevan häntä oikein kunnolla viimeistään HCM:ää seuratessa. Ehkä voimme sen jälkeen alkaa suunnitella yhteistä kaupunkimaratonia 2010 jossain Euroopassa; sitä kaukomaraa, josta blogikin sai nimensä.

Bloggailun positiivisin yllätys on ollut uudet samanhenkiset blogiystävät, etenkin Laura ja Jaanaba, joiden blogeja seuraan lähes päivittäin ja välillä kommentoinkin. On ollut inspiroivaa lukea postauksia harjoittelusta, kilpailuista, ennätyksistä, onnistumisista ja toipumisista - suurkiitos niistä! Kiitos myös kaikille tätä blogia lukemaan eksyneille. On ihan kiva tietää, ettei ainakaan koko aikaa täällä ihan itsekseen horise. Kommentit ovat siis erittäin tervetulleita!