Kahdestaan

Eilinen kuntopiiri alkoi 4 minuutin 30 sekunnin lankulla. Olin jo luullut, etteivät ne siitä neljästä minuutista olisi pidenneet, mutta olin siis väärässä. Kyllä siinä pysyi, kun hengitteli rauhallisesti ja yritti muistaa, että kaikki on kiinni vain korvien välistä. Kuntopiiri jatkui tutusti niin, että ekalla kierroksella tehtiin 30 sekuntia liikettä ja levättiin 30 sekuntia. Toisella ja kolmannella kierroksella samainen suhde oli 40-20. Lopussa pidot paranivat taasen; alkuun lankkua 3.30 min, sivulankut 1.45 min kumpainenkin ja päälle päätteeksi se amerikkalainen testi. Lopuksi vielä vähän venyteltiin.

Ajoimme kuntopiirin jälkeen vielä mökille, ja nyt aamupäivällä maalasimme aittaa sisältä. Nyt on seinät ja katto maalattu kahteen kertaan, vielä pitäisi pestä, hioa ja maalata lattia. Mökin keittiön maalauksen aloitamme ehkä pääsiäislomalla. Se tuntuu jotenkin tosi isolta hommalta, kun pitäisi tyhjentää kaikki kaapitkin. Sitä ei tule aloitettua, jos ei tee päätöstä ajankohdasta etukäteen.

Vaikka yritin vähän kiemurrella ulos tämänpäiväisistä uintitreeneistä Lohjalla väsymykseen vedoten, olen iloinen, ettei Pete ottanut asiaa kuuleviin korviinsakaan. Niinpä kaivoimme auton lumesta ja ajoimme tuiskun läpi Neidonkeitaaseen. Vaikka uimahalli oli lähes täynnä, kuntoaltaassa oli hyvin tilaa. Treenasimme reilun tunnin, matkaa kertyi 2650 metriä.

Meillä on nyt ihmeen hiljaista ja rauhallista, kun lapset ovat viikonlopun Uppsalassa tuttavaperheen luona. Onneksi jäljellä on enää yksi yö ennenkuin he palaavat taas kotiin äidin helmoihin, isän valvovan katseen alle. Ja valokuviahan voi aina katsella.