sunnuntai 22. elokuuta 2010

Helsinki mereltä

Tulipas mahtipontinen otsikko, mutta hienot olivat maisemat tänään uinnilla Seurasaaren ympäri. Uintikavereiksi sain houkuteltua Leenan ja Sirkun, joiden kanssa oltiin Vanajavesiuinnissakin. He tosin uivat siellä molemmat sen pisimmän matkan, 5000 metriä. Seurasaaren ympäri oli tänään vähän lyhyempi, ilmeisesti noin 3400 metriä.

Näimme Seurasaaren sillalla ja löysimme hyvän paikan mennä veteen pieneltä saarelta sillan keskivaiheilta. Pete otti kuvia, vei kamamme uinnin ajaksi autoon ja kävi välillä myös itse lenkillä.

Ennen uimaan lähtöä oli kaikilla hymy huulilla:

Kivet olivat vähän liukkaita, ja veteen mennessä piti olla varovainen



Vesi oli mukavan lämmintä, ja Seurasaaren tällä puolen oli lähes tyyntä. Meren puoleisella sivulla oli välillä aika isojakin aaltoja. Yhdessä vaiheessa ajauduimme liian matalalle, se yksi iso suojeltu kallio olisi pitänyt ohittaa meren puolelta. Melkein vatsa osui siinä pohjaan, käsipohjaa mentiin... Pari kanoottia ja venettä näkyi, mutta ei mitään ihmeellistä. Uimme naturistirantojenkin ohi, ja joku mies siellä taisi ollakin paikalla. Siinä menimme vähän kauempana rannasta. Välillä pysähtelimme juttelemaan reitistä ja muista kiinnostavista jutuista.

Vajaan puolentoista tunnin jälkeen olimme taas lähtöpaikassa. Uiminen tuntui helpolta, vaikka kädet ja jalat (varsinkin lähentäjät) ovat vielä tänäänkin vähän kipeinä perjantaisesta pumpista. Aurinkokin alkoi paistaa kierroksen loppupuolella, mukavaa oli. Mahtavaa, että on kavereita, jotka lähtevät mukaan tällaisiin juttuihin! Kiitos Leena ja Sirkku! Ja kiitos myös Petelle kuvista, huollosta ja kaikesta.

6 kommenttia:

  1. Nyt täällä on yksi kade, niiiin kade. Mistä saa kamuja tuollaisiin tempauksiin? täällä on kyllä kavereita, mutta kukaan ei viitsi lähteä etes juoksulenkille :(
    Niin paitsi, että villa-allergialle en oo kade, mutta jos voitat teen ne puuvillasta, eikö niin!Kiva kun osallistuit!

    VastaaPoista
  2. Hienot kuvat ja tää sun uintiharrastus taitaa muuttua aina vaan hienommaksi.

    Se on aika selvä, että peruskavereita ei saa mihinkään liikuntaan, en mää ainakaan.
    Mut oon onnistunut pari urheilullista seuraa saamaan blogini kautta ja juoksutapahtumasta. Tää siis liittyy Päivikin kommenttiin. =)

    VastaaPoista
  3. Päivikki, triathlon-seurastahan niitä kavereita löytää. Kannattaa liittyä, jos haluaa treeniseuraa.

    Allergia on tosiaan kurja, aika paljon kivoja vaatteita jää sen vuoksi kauppoihin. Nyt vaan pidän sitten peukut pystyssä, jotta voittaisin ne sukat!

    Jaanaba, en olisi itsekään vuosi sitten uskonut tätä uinnin määrää. Elämä voi muuttua muutenkin kuin voittamalla lotossa. Tosiaan, blogin kauttakin niitä treenikavereita voi löytyä. Se on hienoa!

    VastaaPoista
  4. Toisaalta olen kyllä kamalan iloinen teistä virtuaalitreenikamuista, joita olen viimeaikoina löytänyt. Kyllä minä tyydyn tällaiseenkin treeni seuraan muiden puutteessa!

    VastaaPoista
  5. Hienoja kuvia, upeat naiset (ja maisemat!)

    VastaaPoista
  6. Päivikki, virtuaaliystävyys on toki myös mukavaa :)

    Nina, kiitos!

    VastaaPoista