lauantai 14. elokuuta 2010

Katsojana maratonilla

Tänään juostiin taas Helsinki City Marathon, jo 30. kerran. Ilma oli lämmin ja kostea, mutta onneksi aurinko ei porottanut ihan täydeltä terältä. Pyörin ympäri kaupunkia kannustamassa Peteä ja muita juoksemassa olleita tuttuja. Peten juoksu ei sujunut ihan odotetusti, loppuaika oli 4.19. Mahtavaa oli kuitenkin se, että hän pääsi maaliin saakka ja pysyi sen jälkeen tolpillaan. Odotin häntä jonkin aikaa ensiaputeltan vieressä, ja sinne näytti tulevan koko ajan lisää porukkaa nesteytykseen. Todella monet näyttivät kävelevän vielä maalisuorallakin.

Juoksija itse on tietenkin aikaansa pettynyt. Syke oli kuulemma alusta lähtien korkealla ja sitten homma meni kävelyksi. Alla kuva maalisuoralta. Tämän jutun sankari keskellä valkoisessa paidassa.



Omat urheilut hoidin tänään jo aamupäivällä: kävin kuntosalilla ja sen jälkeen uimassa 1500 m Tapiolan uimahallilla. Pukkarissa oli niin kuuma ja kostea ilma, ettei ihoa saanut pyyhittyä kuivaksi vaan se jäi sellaiseksi nahkeaksi. Selkä vähän vihoittelee tänään jostain syystä, ehkä seisoskelu ei tee sille hyvää.

6 kommenttia:

  1. Pikkusen ennen tätä sankaria tuli maaliin mieheni Jarkko, hänellakin katkesi juoksuvauhti 30 kohdalla. Kuumuus verotti nesteitä ja pisti Jarkolla jalat kramppaamaan. Mutta meitsi lyllersi maaliin tunti tämän jälkeen aivan mahdottoman onnellisena siitä, että kuitenkin sain juostua koko maratonin, ajoista viis!!!

    VastaaPoista
  2. Hienoa Päivikki, paljon onnea upeasta suorituksesta!

    VastaaPoista
  3. Onnittelut Petelle maratoonin vetäsemisestä!

    Se on kyllä inhottavaa kun tarvii pettyä jos ei itselle asettama tavoite täyty. Siitä huolimatta, vaikka tietää, että esim. keli saattaa vaikuttaa lopputulokseen.

    Hieno suoritus toi on.

    VastaaPoista
  4. Välitän onnittelut, kiitti!

    Mäkin ehdin jo miettiä puolivälin jälkeen, että tietääköhän juoksija ite, ettei neljän tunnin alitukseen enää ole mahiksia. Sitten sain tekstarin: "Ei mee alle 4n, mut en keskeytä." Juoksu on nyt maratonin jälkeenkin tuntunut kuulemma tukkoiselta. Ehkä se sit siitä...

    VastaaPoista
  5. Onnittelut Petelle hienosta maratonista!

    VastaaPoista
  6. Pete kiittää! Maalisuoralla muistelin kyllä sitä viimevuotista jännitystä, kun odotettiin myös Steveä saapuvaksi.

    VastaaPoista