Lehmiä työmatkalla

Tänään vihdoin lähdin töihin pyörällä. Aamulla vasta päätin, joten pikkuisen aikaa meni pakkaamiseen ja vaatteiden miettimiseen. Lähteminen olisi vielä ihan vähän helpompaa, jos pakkaisi pyörälaukun valmiiksi jo edellisiltana. Puolisen kilsaa ajettuani olin jo ihan fiiliksissä; aurinko paistoi ja ajelin reittiä, jossa on vain muutamat liikennevalot vaikka sillä muuten onkin mittaa reilut 11 kilsaa. Ajelin rantoja pitkin Munkkiniemeen ja sieltä Pikku-Huopalahden kautta keskuspuistoon. Ei tarvinnut montaa kertaa pysähtyä.

Töissä löysin onneksi tieni kuntosalille ja suihkuun vanhasta muistista. Hyvät ovat tilat! Sain leimattuani itseni sisään jo pari minuuttia yli kahdeksan, ja olo oli pirteä ja iloinen. Loppupäivän istuinkin koulutuksessa ja palaverissa ikkunattomassa kellarissa, joten energia oli tarpeen...

Kotiin lähtiessäni en vaihtanut vaatteita vaan ajelin kesämekossa. Se oli kyllä virhe, sillä hiki tuli. Munkkiniemen Puistotiellä oli ihan kunnon ruuhkakin pyörätiellä. Ihan kuin pyöräilijöitä olisi paljon enemmän liikkeellä kuin muutama vuosi sitten. Rantaraitilla Villa Elfvikin jälkeen näin ilokseni heinäseipäitä ja Laajalahden rannalla laiduntavia kyyttöjä. Ne ovat siellä maisemanhoitohommissa koko kesän. Saman tien lähdin vielä 40 minuutin juoksulenkille, jonka jälkeen kävelin puolisen tuntia.